Ensimmäisessä Safari goes Helsinki Challenge -työpajassa melkein 30 lukiolaista vietti helmikuisen lauantain pohtien maailman tulevaisuutta ja vähän omaansakin. Päivän otsikkona oli terveys ja hyvinvointi ja mukaan saatiin kaksi Helsinki Challenge -innovaatiokilpailun tiimiä, joiden työ liittyy teemaan. He aloittivat päivän pitämällä lukiolaisille kaksi pitchiä eli lyhyttä, myyvää esitystä.
Tutkija Katri Saarikivi esitteli osallistujille NEMO – Natural Emotionality in Digital Interaction -tiimin ongelman. Monialainen, kognitiiviseen aivotutkimukseen perustuva tiimi tutkii lasten tunnetaitojen ja sosiaalisten kykyjen kehitystä digitalisoituvassa maailmassa. Voiko digitaalinen kanssakäyminen olla yhtä luontevaa ja rikasta kuin fyysisessä maailmassakin? Porukasta oli mukana myös tutkija (ja basisti) Vesa Putkinen.
Päivän toinen tiimi oli toisen suuren mutta täysin erilaisen haasteen edessä. Tutkijat Edina Rudner ja Leena Räsänen ja muu Lab Impact Africa -porukka tekevät hyvää bisnestä: heidän tavoitteensa on kehittää laboratoriopakettaja Länsi-Afrikan markkinoille. Tartuntatautien diagnosointiin kehitettävät laboratoriot saattavat jopa pysäyttää tulevaisuudessa maailmanlaajuisten epidemioiden leviämisen.
Pitchien jälkeen ryhdyttiin töihin. Puolet porukasta pohti nemolaisten kanssa, miltä tulevaisuuden teinin elämä näyttää ja millaista teknologian käyttö silloin on. Yhteen visioon pääsi mukaan utopiaklassikko lentävät autot ja toisessa 70-luvun muodin paluun lisäksi visioitiin virtuaalisen seurustelukumppanin valintaa geenikartan perusteella. Laboratoriovientiin perehtyneet ryhmät taas pyrkivät vastaamaan yhteen kansainvälisen toiminnan haasteeseen, eli yhteisen kielen puuttumiseen, kehittämällä kuvallisia esityksiä projektista.
Aamupäivä Helsinki Challenge -tiimiläisten kanssa lopetettiin haastatteluun, jossa tiimiläiset kertoivat opinto- ja työpoluistaan. Kaikilla oli takana yllättäviä käänteitä, kuten maastamuuttoja ja alanvaihtoja sekä erilaisten intohimojen, kuten musiikin ja psykologian yhdistämistä. Kukaan heistä ei olisi lukiolaisena voinut täysin arvata, millaisiin töihin he päätyvät seuraamalla kiinnostuksen kohteitaan.
Iltapäivällä Anu Korhonen hakijapalveluista kertoi opintomahdollisuuksista Helsingin yliopistossa. Ylioppilaskirjoitusten pisteet ja pääsykokeet mietityttivät monia osallistujia. Myös saman aiheen lähestyminen monen alan kautta kiinnosti monia. Terveys ja hyvinvointi ovat hyviä esimerkkejä teemoista, joiden parissa voi päätyä työskentelemään jokaisesta tiedekunnasta.
Infohetken jälkeen osallistujat testasivat ensimmäistä kertaa käytössä olleita Safarin tulevaisuuspuita. Ajatuksena oli, että omia vahvuuksia lähdettäisiin pohtimaan oman ykköskiinnostuksen kautta, oli se sitten surffaus tai lääketiede. Monia kiinnosti ihmisten auttaminen tai maailman muuttaminen. Sitten puun juuriin kerättiin omia ominaisuuksia ja lehtiin syitä miksi jokin asia kiinnosti. Esimerkiksi lääketiede saattaa kiinnostaa sekä ongelmanratkaisun että rahanteon takia. Sitten ryhmäläiset pääsivät ehdottelemaan toisilleen uusia aloja ja ammatteja puuhun kerättyjen asioiden perusteella. Joku yllättyi siitä, että oma ammatti saattaisi löytyä esimerkiksi mainosalalta. Harva haaveileekaan AD:n urasta ihan nuorena. Toinen osallistuja pohti valintaa kehitysmaatutkimuksen ja lääketieteen välillä.
Lopuksi käännettiin taas katse yhteiskunnan tulevaisuuteen. Millaisia 2020-luvun ammatteja erilaisia lukiolaisten intohimoja ja aloja yhdistelemällä voi syntyä? Personal trainerin ja lentoemännän yhdistelmä on ainakin jotain, mihin uskoisi edelläkävijälentoyhtiön tarttuvan.
Teksti: Mirja Hämäläinen
Kuvat: Anu Korhonen