Henna Leppämäki
johtava sosiaalityöntekijä
alle 29-vuotiaiden asiakkaiden tiimi, Espoon kaupunki
pääaine: sosiaalityö
sivuaineet: sukupuolentutkimus, yhteiskuntahistoria ja kulttuuriantropologia, slaavilaiset kielet ja kulttuurit
”Voin olla työssäni kosketuksissa yhteiskunnan muutokseen ja tarkkailla sitä oman työkenttäni kautta myös teoreettisella tasolla ja samalla tuottaa hyödyllistä tietoa sosiaalisista kysymyksistä kuten asunnottomuudesta, maahanmuuton erityiskysymyksistä tai nuorten syrjäytymisestä.”
Olet koulutukseltasi sosiaalityöntekijä. Mitä pätevyyden saamiseksi tulee opiskella? Mitä olet itse opiskellut?
Sosiaalityöntekijän virkapätevyyteen vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä. Itse olen valmistunut maisteriksi Helsingin yliopiston humanistisesta tiedekunnasta 2006, pääaineenani oli slaavilaiset kielet ja kulttuurit. Valmistuin samalla Itä-Euroopan tutkimuksen maisteriohjelmasta. Kuitenkin jo ennen kuin valmistuin humanistisesta hain yleisen pääsykokeen kautta valtiotieteelliseen ja pääsin sisään sosiaalityön pääaineeseen. Eli olen opiskellut valtiotieteellisessä sosiaalityön pääaineen opinnot ja siten tehnyt myös kaksi gradua. Sivuaineitani ovat olleet sukupuolentutkimus, yhteiskuntahistoria ja kulttuuriantropologia.
Aloitit opintosi ensin humanistisessa tiedekunnassa. Mikä sai sinut kiinnostumaan sosiaalityöstä?
Olin jo melko lähellä valmistumista humanistisesta tiedekunnasta ja tein osa-aikaisesti töitä erilaisissa järjestöissä. Olin opinnoissani sukupuolentutkimuksessa erikoistunut sukupuolittuneen väkivallan teemoihin ja päädyin töihin järjestöön, jossa autettiin väkivaltaa kokeneita naisia. Tuolloin minussa heräsi kiinnostus sosiaalityötä ja yleisesti sosiaalipolitiikkaa kohtaan. Päätökseen hakea valtiotieteelliseen vaikutti myös se, millaista työtä olisin eniten motivoitunut tekemään.
Mitä sosiaalialan töitä olet tehnyt?
Opiskelun ohessa olin töissä järjestössä, joka auttaa väkivaltaa koneita naisia. Sosiaalityöntekijäksi valmistututtuani olen työskennellyt samassa järjestössä vertaistukiryhmien ohjaajana, joten side järjestöpuolen töihin on edelleen olemassa. Suurimman osan sosiaalialan töistä olen tehnyt kunnallisessa sosiaalityössä, ensin Helsingissä ja nyt Espoon kaupungilla. Olen erikoistunut nuorten kanssa tehtävään työhön ja yleisesti aikuissosiaalityöhön. Ensimmäinen kokemukseni sosiaalityöntekijän tehtävistä oli maahanmuuttajasosiaalityöstä, mikä oli valtavan kiinnostavaa ja opettavaista. Sen jälkeen toimin yli neljä vuotta Pohjois-Helsingissä nuorten asiakkaiden sosiaalityöntekijänä ja myöhemmin johtavana sosiaalityöntekijänä. Nyt olen ollut yli kaksi vuotta töissä Espoon kaupungilla aikuissosiaalityössä. Tällä hetkellä toimin johtavana sosiaalityöntekijänä ja vastuullani on 15 työntekijän tiimi ja asiakkaina alle 18-29 -vuotiaat nuoret.
Myös vapaa-ajalla sinulla on kiinnostavia luottamustoimia alaan liittyen. Kerro myös niistä!
Olen ollut aina kiinnostunut kansalaisyhteiskunnan toiminnasta ja kansalaisaktivismista. Itseäni lähimpänä ovat ihmisoikeuksiin, feminismiin ja nuorten hyvinvointiin liittyvät teemat. Olen toiminut mm. Naisten Linja ry:ssa sekä Naisasialiitto Unionissa, jossa olin hallituksen puheenjohtaja kolmen vuoden ajan ja edelleen hallituksen jäsen. Tällä hetkellä olen puheenjohtaja Exit – Pois prostituutiosta ry:ssä. Se hallinnoi upeaa Nuorten Exit -hanketta, jonka tarkoitus on ennaltaehkäistä nuorten seksuaalista hyväksikäyttöä sekä lapsi-/nuorisoprostituutiota. Vaikka järjestötyö on täysin vapaaehtoispohjaista niin esimerkiksi Nuorten Exit -hanke yhdistää oman ammatillisen osaamiseni ja järjestötoiminnan hienolla niin hienolla tavalla, että työskentely siellä vielä oman päivätyön päälle on todella motivoivaa.
Sosiaalityöntekijän ammatista on puhuttu viime aikoina paljon julkisuudessa. Mikä on tällä hetkellä sosiaalityöntekijöiden työllisyystilanne? Mitkä ovat tyypillisiä sosiaalityöntekijän työtehtäviä?
Yliopistokoulutetuista sosiaalityöntekijöistä on tällä hetkellä ihan valtava pula ja avoimia virkoja on enemmän kuin niihin olisi päteviä hakijoita. Meidän alalla on käynnissä valtaisa eläköityminen, mikä avaa koko ajan uusia virkoja. Uusia päteviä sosiaalityöntekijöitä valmistuu aivan liian vähän ja valmistuneetkaan eivät välttämättä hakeudu aina esim. kunnallisiin sosiaalitoimen virkoihin. Sosiaalityöntekijöitä toimii hyvin monella eri kentällä mm. lastensuojelussa, aikuissosiaalityössä, päihde- ja mielenterveyspalveluissa, perhepalveluissa, vammais- ja vanhuspalveluissa, terveydenhuollossa ja kolmannen sektorin järjestöissä. Lisäksi sosiaalityöntekijän koulutuksella on mahdollista päästä erilaisiin kehittämis- ja asiantuntijatehtäviin.
Vaikka taloudellinen taantuma on vetänyt myös julkisen sektorin todella tiukoille, on paradoksaalista sinällään, että meidän alalla työt vaan lisääntyvät ja työvoimapula on valtaisa. Toisaalta on hyvä, että sosiaalityöstä ja sosiaalityöntekijöiden tekemästä työstä puhutaan julkisuudessa, olisi suotavaa, että sitä puhetta käytäisiin muutenkin kuin vain esim. perhetragedioiden yhteydessä. Varmasti tällä hetkellä julkisuudessa on välittynyt kuva täysin ylikuormitetuista ja työuupumuksen partaalla kiikkuvista sosiaalityöntekijöistä, mutta kokonaiskuva ei kuitenkaan ole lainkaan niin lohduton.
Sosiaalityön arjessa tehdään todella hienoa ja vaikuttavaa työtä, mikä ei ole julkisuudessa ilmeisestikään kovin kiinnostavaa. Vaikka pääsääntöisesti työmme on aika ongelmalähtöistä, ei se kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö työtä siitä huolimatta voisi tehdä positiivisella ja toiveikkaalla tavalla. Toisaalta on myös meidän ammattilaisten omalla vastuulla tuoda esiin onnistumisia ja hyviä kohtaamisia sekä tuottaa tietoa ihmisten tilanteista ja yhteiskunnallisista ilmiöistä eikä odottaa, että ehkä joku joskus kysyy meidänkin mielipidettämme.
Millaisista asioista kiinnostuneille suosittelisit sosiaalityöntekijän koulutusta?
Sosiaalityössä yhdistyy mielestäni hienosti ymmärrys yhteiskunnan rakenteiden ja ilmiöiden vaikutuksista ihmisten arkielämään ja kokemukseen. Työssä tarvitaan sekä teoreettista ymmärrystä, että käytännön kykyä olla ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa. Sosiaalityöntekijällä tulee olla kiinnostus yhteiskunnallisiin kysymyksiin, sosiaalipoliittiseen järjestelmään ja kyky analyyttiseen ajatteluun. Samalla kuitenkin pitää olla kiinnostus ihmisten kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen. Työssä pitää olla ennakkoluuloton ja avoin, mutta samalla rohkea kohtaamaan hyvin monenlaisia ihmisiä ja tilanteita. En suosittele ammattia kovin aroille tai tunne-elämältään hyvin herkille ihmisille, koska vaikka pääsääntöisesti kohtaamiset ihmiset kanssa ovat rakentavia ja tilanteet ratkaistavissa, pitää ihmiselämän kirjo sisällään myös asioita ja tilanteita, jotka ovat haasteellisia ja emotionaalisesti kuormittavia. Työtä on kovin vaikea tehdä, jos tilanteista ei pääse kohtuullisessa ajassa yli ja jos oma emotionaalinen kuormitus kasvaa suureksi.
Mikä motivoi sinua työssäsi?
Suurin motivaatio itselleni tässä työssä on ihmisten auttaminen, se on ihan selvää. Samalla voin työssäni olla kosketuksissa yhteiskunnan muutokseen ja tarkkailla sitä oman työkenttäni kautta myös teoreettisella tasolla ja samalla tuottaa hyödyllistä tietoa sosiaalisista kysymyksistä kuten asunnottomuudesta, maahanmuuton erityiskysymyksistä tai nuorten syrjäytymisestä. Niin sosiaalityössä kuin muutenkin hyvinvointipalveluissa on meneillään suuri rakennemuutos, minkä seuraamista on ollut mielenkiintoista seurata. Monia asioita ajatellaan uudella tavalla, ja mm. teknologian hyödyntäminen hyvinvointipalveluissa on kasvava ilmiö, minkä kanssa itsekin olen saanut olla tekemisissä. Moni yhteiskunnan kehittymisen trendi kuten vaikka globalisaatio ja siirtolaisuus tulee konkreettisesti näkyväksi sosiaalityössä, mikä myös pakottaa pysymään valppaana ja olemaan innovatiivinen myös palvelujen muotoilun suhteen.
Sosiaalityö on hyvin monipuolista ja voin vilpittömästi sanoa, että tylsää se ei ainakaan ole, koska jokainen päivä on erilainen ja vaihtuviin tilanteisiin tule reagoida nopeastikin. Johtavana sosiaalityöntekijänä minua motivoi sosiaalialan ammattilaisten tukeminen työssään, toimintaedellytysten varmistaminen ja sosiaalityön kehittäminen vastaamaan enemmän asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeita. Haluan vilpittömästi ratkaista asiakkaiden ongelmia ja käydä läpi ihmisten erilaisia elämäntilanteita yhdessä työntekijöideni kanssa ja pohtia sitä, miten voisimme parhaalla mahdollisella tavalla vahvistaa ihmisten omaa toimintakykyä ja parantaa heidän elinolosuhteitaan. Olen kiinnostunut ihmisistä ja heidän toiminnastaan maailmassa, ja jos asiakkaat onnistuvat voittamaan vaikeat elämänvaiheet, on se myös palkitsevaa ammattilaisille. Mielestäni tämä työ on juuri oikea työ minulle, koska saan käyttää siinä omia vahvuuksiani ja omaa persoonaani tavalla, josta voi olla myös jotain hyötyä yhteiskunnallisesti.