Kuva: Veliarvo Tamminen
Nimi: Ilari Ahola
Työnimike ja työpaikka: Finanssisihteeri, Valtiovarainministeriön kansantalousosasto
Pää- ja sivuaineet: Pääaineena taloustiede, sivuaineina tilastotiede ja matematiikka
”Taloustieteen opiskelu opettaa analyyttista ajattelutapaa ja antaa mahdollisuuden hakeutua monenlaisiin, niin julkisen kuin yksityisen sektorinkin, työtehtäviin, joissa tarvitaan kykyä taloudellisten kysymysten analysointiin.”
Miksi kiinnostuit taloustieteestä?
Viimeistään yläasteikäisenä kiinnostuin yhteiskunnallisista asioista ja aloin seurata niitä aktiivisesti. Toisena uravaihtoehtona pohdin myös muotoilualaa, mutta totesin alan työllisyysnäkymät heikoiksi. Lukiossa huomasin olevani hyvä matematiikassa ja olin tutustunut myös yhdistyksen taloudenhoitoon, joten totesin, että työllisyysnäkymiensäkin puolesta taloustiede voisi olla minulle paras pääaine yhteiskuntatieteistä.
Taloustieteen opinahjoa pohtiessani lukion rehtorini kannusti minua lähtemään Helsingin yliopistoon, joka sittemmin on tuntunut täysin oikealta neuvolta, vaikka Turusta muuttamisen kynnys tuntuikin alkuun isolta. Taloustieteen pääsykoekirjan lukeminen oli maailmankuvaani avartava ja alanvalintapäätöstäni vahvistava kokemus. Taloustieteen yleissivistävän perusoppikirjan omaksumista pitäisin erittäin hyödyllisenä, ellei jopa pakollisena, kaikille vähääkään yhteiskunnan toiminnasta kiinnostuneille.
Mikä opiskelussa oli parasta?
Lopputyön eli pro gradu -tutkielman teko toimeksiantona Tilastokeskuksessa Suomen suhdannevaihteluille tyypillisistä piirteistä oli mielenkiintoinen ja erittäin opettavainen projekti, jossa sai soveltaa oppimaansa käytäntöön. Lisäksi etuna oli se, että gradua oli pakko tehdä puoli vuotta kahdeksasta neljään, jolloin sen valmiiksi saamista ei tarvinnut tuskailla kovin paljoa, ja tästä kaikesta vielä maksettiin pientä, mutta opintotukeen nähden ruhtinaallista palkkaa.
Toisena seikkana on myös mainittava osakuntatoiminta, joka opetti monia työelämässä hyödyllisiä taitoja esimerkiksi kokouskäytännöistä, neuvottelemisesta ja hyvän hallinnon periaatteista. Opiskeluaikana toimin mm. neljä vuotta Varsinaissuomalaisen osakunnan taloudenhoitajana. Lisäksi osakuntatoiminnan kautta sain hienon poikkitieteellisen suhdeverkoston. Osakuntatoiminta ei siis ollut pelkkää juhlimista, vaikka sekin toki on välillä hyvää vastapainoa opiskelulle. Osakuntatoiminta ei liioin viivyttänyt opintojani, sillä valmistuin alle viidessä ja puolessa vuodessa.
Kuinka päädyit nykyiseen työpaikkaasi?
Pääsin yliopiston harjoitteluapurahan turvin harjoitteluun Valtiovarainministeriön kansantalousosastolle selvittämään millaiset valtion kunnille asettamat taloussäännöt olisivat tutkimuskirjallisuuden perusteella tehokkaita.
Valmistumisen jälkeen pääsin tekemään paria pientä projektia Tilastokeskuksessa. Myöhemmin sain soiton harjoitteluajalta tutulta yksikön päälliköltä, joka kysyi, kiinnostaisiko minua tulla vuodeksi ennustamaan hintoja Valtiovarainministeriön kansantalousosastolle. Haastattelun perusteella tulin valituksi tehtävään, ja myöhemmin hain uutta auki tullutta viransijaisuutta julkisen talouden tehtävien parissa.
Minkä asioiden parissa työskentelet? Millaista se on käytännössä?
Osallistun kansantalousosaston neljä kertaa vuodessa julkaiseman kokonaistaloudellisen ennusteen laadintaan. Tarkemmin olen tekemässä julkisen talouden ennustetta ja siinä vastuullani on sosiaaliturvarahastojen ennuste. Käytännössä tämä tarkoittaa työeläke- ja työttömyysmenojen ja näiden rahoittamiseksi kerättyjen tulojen sekä Kelan talouden ennustamisesta. Lisäksi olen mukana pitkän aikavälin julkisten menojen kehityksen arvioimisessa ja näihin tietoihin perustuvien julkisen talouden kestävyysvajelaskelmien tekemisessä.
Syksystä alkaen olen myös ollut seuraamassa ja tuottamassa tietoa sote-uudistuksen taustaksi erityisesti kestävyysvajenäkökulmasta. Myös monet erilaiset pienet toimeksiannot ja selvitystehtävät kuuluvat työnkuvaani. Käytännössä työ on paljolti lukujen etsimistä eri tietolähteistä, niiden analysointia pääsääntöisesti taulukkolaskentaohjelmassa ja analyysin kiteyttämistä esimerkiksi muistioiksi tai diaesityksiksi.
Liki jokaisen asiantuntijan työhön kansantalousosastolla kuuluu jokin kansainvälinen aspekti ja itse olen jäsenenä EU:n ikääntymistyöryhmässä, joka kokoontuu säännöllisesti Brysselissä. Jäsenmaiden ja Euroopan komission asiantuntijajäsenistä koostuva työryhmä julkaisee noin kolmen vuoden välein ikääntymisraportin, jossa arvioidaan väestön ikääntymisen aiheuttamia haasteita jäsenmaiden julkisen talouden hoidolle. Ryhmän kehittämään metodologiaan perustuvat myös Valtiovarainministeriön kestävyysvajelaskelmat.
Mistä pidät työssäsi?
Työni on melko itsenäistä, vaikka se on paljolti myös tiimityötä. Työ on myös vaihtelevaa ja aina tulee jotakin uutta vastaan, vaikka osa rutiineista toistuukin neljästi vuodessa. Tähän asti on kuitenkin aina löytynyt rutiineista myös jotakin kehitettävää ja siihen myös aikaa kiireisempien jaksojen ulkopuolella.
Viihdyn myös työssäni hyvin, sillä osastollamme on erittäin hyvä työilmapiiri, vaikka työtahti on ajoittain kiireinen. Työnantaja on myös joustava ja kannustaa kehittämään omaa osaamista esimerkiksi erilaisten kurssien ja seminaarien muodossa.
Lopuksi on todettava, että on myös hyvin mielenkiintoista olla tällaisella näköalapaikalla seuraamassa julkisen talouden kehitystä Suomen nykyisessä, erittäin haastavassa, taloustilanteessa.
Vapaaehtoiset terveiset nuorelle, joka harkitsee saman alan opintoja.
Pääsykoekirjan lukemalla pääsee jo melko hyvään käsitykseen taloustieteen opinnoista, mutta etenkin maisteriopinnoissa näkyy enemmän myös taloustieteen matemaattinen ulottuvuus. Taloustieteen opiskelu opettaa analyyttista ajattelutapaa ja antaa mahdollisuuden hakeutua monenlaisiin, niin julkisen kuin yksityisen sektorinkin, työtehtäviin, joissa tarvitaan kykyä taloudellisten kysymysten analysointiin.