Tuomas Venäläinen
Lääketieteellinen tiedekunta
”Kiinnostuksenkohteeni vaihtelevat: neurologian kurssin aikana sain ajatuksen, että voisin olla neurologi, tuki- ja liikuntaelimistön kurssilla mietin, että olisi siistiä olla ortopedi.”
Miksi kiinnostuit opiskelusta lääkäriksi?
Abivuonna en oikein ollut vielä aivan varma, mihin hakisin. Lääketieteellinen tuntui hyvältä ja monipuoliselta vaihtoehdolta: luonnontieteellinen perusta, mutta käytännön- ja ihmisläheinen työ. Toisaalta myös tutkijan työ on aivan mahdollinen. Olin suhteellisen hyvä luonnontieteellisissä aineissa, ja ne kiinnostivat minua
Mikä oli mielestäsi ratkaisevaa, että menestyit valintakokeissa?
Opiskelin vuoden kemiaa ennen lääkiksessä aloittamista. Yliopistokurssit kemiasta ja biologiasta syvensivät ymmärrystäni valtavasti. Lukion kirjoissa asiat tuppaavat jäämään pinnallisiksi, eikä ilmiöiden mekanismeja selitetä aivan kunnolla, jolloin oppiminen on aika paljon ulkoa oppimista. Yliopistossa monet asiat alkoivat tuntua järkevämmiltä sen ansiosta, että ymmärsin tarkemmin ilmiöiden taustat.
Minua auttoi valintakokeeseen lukemisen aikatauluttaminen. Seurasin omaa edistymistäni ja yritin aktiivisesti keskittyä niihin asioihin, joita en hallinnut niin hyvin.
Mistä lääketieteen osa-alueista olet erityisen kiinnostunut?
Ennen opiskelun aloittamista minua kiinnosti psykiatria ja lastentaudit. Nykyään kiinnostuksenkohteeni vaihtelevat kurssin mukaan: neurologian kurssin aikana sain ajatuksen, että voisin olla neurologi, tuki- ja liikuntaelimistön kurssilla mietin, että olisi siistiä olla ortopedi. Olen kiinnostunut monesta asiasta, enkä tiedä vielä, mihin lääketieteen osa-alueeseen erikoistun.
Millaista opiskelun arki on?
Opiskelemme käytännössä yhtä kurssia kerrallaan, minkä ohessa voi olla kieliopintoja tai muita pieniä opintoja. Opiskelua rytmittävät PBL-tapaukset (Problem Based Learning): Linkitämme opiskeltavat kokonaisuudet ongelmanratkaisutapauksiin, joissa tutustumme pienryhmissä jonkinlaisiin aiheeseen liittyviin virikkeisiin, yleensä potilastapauksiin.
PBL-tapauksissa on aina avaus ja purku, ja näiden välissä on muutama päivä lukuaikaa. Avauksessa määrittelemme oppimistavoitteet ja lukualueemme, ja purussa keskustelemme niistä asioista, jotka olisi pitänyt oppia. Luentoja meillä on suurin piirtein joka toinen päivä.
Toisen opiskeluvuoden aikana on ollut yllättäen melko monia päiviä ilman opetusta, mutta lukemista kyllä riittää niillekin päiville. Toisen vuoden aikana on elinjärjestelmäkursseja, jotka etenevät hyvin samalla kaavalla: aluksi opiskellaan elinjärjestelmän anatomiaa, sitten histologiaa (kudosten rakennetta), fysiologiaa (järjestelmien toimintaa) ja farmakologiaa (elinjärjestelmään vaikuttavia lääkeaineita).
Mikä on opiskelussa parasta?
Hyvä tasapaino ryhmäopiskelun ja itsenäisen opiskelun välillä. Välillä tosiaan on vapaapäiviä, jolloin on mahdollisuus suunnitella omia aikatauluja.
Millaisissa työtehtävissä haluaisit olla tulevaisuudessa?
En oikein tiedä vielä: lääkärinä sairaalassa tai tutkijana yliopistolla? Näiden yhdistelmä? En varmaan haluaisi tehdä samaa asiaa tai olla samassa työpaikassa koko työuraani. Onneksi lääkärin työmahdollisuudet ovat laajat.
Terveiset nuorelle, joka harkitsee alan opintoja
Hae rohkeasti, tee töitä sen eteen, nauti opiskelusta ja onnittelut hyvästä valinnasta! Tärkeimmät terveiset: Älä missään nimessä käytä yliopistoaikaasi pelkkään opiskeluun. Opiskelijaelämää (bileitä ja järjestötoimintaa) voi elää vain opiskelujen aikana.