Sirkku Järvelä aloitti syksyllä 2019 opinnot sosiaalitieteen maisteriohjemassa.
Elokuussa pakkasin tavarani entisessä opiskelukaupungissani ja suuntasin kohti uutta ja jännittävää elämänvaihetta: maisteriopintoja Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Opintojen alku uudella kampuksella pääkaupungin ihmisvilinässä tuntui samalta kuin kandivaiheen fuksivuonna konsanaan, mutta pian arki rutinoitui opittuani millä bussilla yliopistolle pääsee, milloin Unicafet ovat auki, ja mistäpäin Kaisa-kirjastoa löytyy yleensä parhaiten tilaa opiskella. Näillä tiedoilla pääsikin jo arjessa aika pitkälle.
Opinnoissa alkuun olivat auttamassa myös niin opettaja- kuin opiskelijatutorit, joiden kanssa käytiin esimerkiksi kampuskierroksella ja pohdittiin omaa opintosuunnitelmaa. Niinpä lukukauden alkaessa uusi yliopistoympäristö ei enää tuntunut yhtä vieraalta ja opinnot lähtivät käyntiin innostuneissa merkeissä.
Kursseja köyhyystutkimuksesta tekoälyyn
Sosiaalitieteiden maisteriohjelma on tarjonnut yhteiskuntatieteiden kandille tuoreita näkökulmia ja paljon valinnanvaraa laajalla kurssitarjonnallaan. Syksyn aikana olen opiskellut opintosuuntani yhteiskuntapolitiikan syventäviä kursseja, muutamia vapaavalintaisia kursseja sekä kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Kaikki tähänastiset kurssini ovat olleet aiheiltaan todella mielenkiintoisia ja erityisesti olen pitänyt siitä, että kurssitöiden aiheet on voinut valita melko vapaasti itse. Tämä on mahdollistanut sen, että jokaisen kurssin kohdalla on päässyt paneutumaan juuri itseään kiinnostavaan teemaan. Esimerkiksi kurssilla ”Poverty Research” tein parini kanssa kurssityön opiskelijoiden toimeentulosta Suomessa ja Euroopassa. ”Palveluiden kulutus ja vähittäiskauppa”-kurssin ryhmätyössä paneuduin vaateteollisuuden sosiaalisen vastuun kysymyksiin, ja tekoälyä käsittelevällä kurssilla olen kirjoittamassa esseetä ennakoivasta analytiikasta.
Mukavaa, ja ehkä myös hieman yllättävää on se, että minulla ei ole ollut tänä syksynä yhtään ”perinteistä” tenttiä. Kurssisuoritukset ovat siis koostuneet luennoista sekä ryhmätöistä ja/tai esseestä. Itse pidän tästä todella paljon enemmän kuin (kirja)tenteistä, sillä koen oppivani paremmin kirjoittamalla kuin kurssikirjoja tenttiin pänttäämällä. Lisäksi esseitä tehdessä aiheeseen joutuu paneutumaan syvällisesti kasvattaakseen siitä riittävän laajan ymmärryksen, ja samalla tulee kerryttäneeksi niin opiskelun kuin työelämän kannalta arvokkaita tiedonhaun taitoja.
Ajankohtaista tutkimustietoa ja kontaktiopetusta
Yksi opintojeni parhaista puolista on se, että sosiaalitieteiden maisteriohjelmassa käsitellään ajankohtaisia yhteiskunnallisia aiheita ja pohditaan myös tulevaisuuden näkymiä. Koska opettajamme ovat myös tutkijoita, saamme opiskelijoina ajantasaista tietoa suoraan tutkimuskentältä. Itse olen erityisen iloinen siitä, että useimmat luennoitsijat todella panostavat opetukseen ja kurssien sisältöihin, ja kontaktiopetuksen määrä onkin yllättänyt minut positiivisesti. Toisaalta kursseja voi suorittaa myös etänä tai valita esimerkiksi verkkokursseja, jolloin opintoja pystyy sovittamaan vielä paremmin omiin aikatauluihin sopiviksi.
Opiskeluntäyteinen lukukausi
Syksyn muutokset niin kotikaupungin kuin yliopiston suhteen ovat tuoneet elämään uusia tuulia ja paljon opiskeltavaa. Vaikka Helsinki ei kaupunkina tunnu minusta vielä täysin kotoisalta, opinnot täällä ovat vastanneet odotuksiani todella hyvin. Ajoittain kurssien työmäärä sekä lähestyvät deadlinet ovat tuottaneet stressiä, mutta pääosin uuden oppiminen on ollut varsin antoisaa ja kertyneet opintopisteet ovat motivoineet jatkamaan opiskelua kohti valmista maisterintutkintoa. Joululomalle lähdenkin tyytyväisin mielin tietäen, että ansaitun loman jälkeen opiskeluintoa löytyy taas lisää ensi vuonna.