Yliopisto järjestää kaikille avoimen ajattelun ja tieteen kaupunkifestivaalin Thinkfestin keskustakampuksella 4.–6.9.2014. Helsingin yliopisto täyttää 375 vuotta vuonna 2015. Thinkfest-festareilla otamme varaslähdön yliopiston 375-juhlavuoteen tarjoamalla tieteen sykettä uudessa muodossa.
Tämän vuoden teemana on tulevaisuuden oppiminen. Osallistu rohkeasti Tee-se-itse-yliopistoon, sauno tieteen starojen kanssa, tule seminaariin tai after work -keikalle!
Nu har den nya Uni på svenska-guiden anlänt! Här presenteras information om det svenskspråkiga vid Uni i ett väldigt snyggt paket. Ta en titt! -Kim
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan tuoreesta fuksioppaasta löytyy tietoa HYY:n eduista, palveluista ja tapahtumista sekä opiskelijaelämän rajattomista osallistumismahdollisuuksista nykyisille, entisille ja tuleville fukseille!
Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijat kertovat minkälaista on opiskella Kumpulan tiedekampuksella.
Viikon mittaisella Safari-bootcampilla 9.-13.6.2014 lukiolaiset kävivät käsiksi aikamme viheliäisimpiin ongelmiin. Kesäkuun leiriltä koostetulla videolla pääset näkemään ja kuulemaan mitä Safari-leirillä oikeasti tapahtuu ja minkälaisiin kiinnostaviin projekteihin leiriläiset pääsivät osallistumaan. Safariin voit tutustua myös aikaisemmissa blogikirjoituksissa!
Teologisessa tiedekunnassa opiskelleiden Mari Huotarin, Mira Rantakeisun ja Antti Huotarin perustama Kiesus learning oli esittelemässä ideoitaan syyskuun alussa Tiedekulmassa järjestetyssä Helsinki Challengen pitchnight-tilaisuudessa.
”Meillä Kiesuksella kaikilla on hyvin erilainen teologitausta.”
Kiesus tarjoaa osallistavia oppimateriaaleja katsomusaineiden opetukseen
− Nykypäivänä uskontojen rooli on kasvussa, ja sekä Helsinki että Suomi monikulttuuristuvat. Samalla myös uskontojen kirjo kasvaa. Tulevaisuudessa Suomi tarvitsee osaajia, jotka ymmärtävät uskonnollisen dialogin merkityksen ja näille osaajille tarvitaan innostavia oppimateriaaleja, Mari ja Mira toteavat.
Kiesus on kehittänyt muun muassa Googlen karttapalveluun perustuvan onlinepalvelun: Uskonnot kartalla sekä saman teeman ympärille rakennetun pelin: Uskontojen Helsinki.
− Uskontojen Helsinki on lautapeli, jossa seikkaillaan Helsingin uskonnollisissa yhteisöissä. Peli herättää Helsingin uskonnolliset paikat eloon ja tuo maailmanuskontojen opetuksen osaksi oppilaiden omaa kokemusmaailmaa. Pelin kautta maailmanuskonnot eivät ole kaukaisia ilmiöitä, vaan osa arkeamme, Kiesuksen perustajat kertovat.
Peli on suunnattu peruskoulun katsomusaineiden opetukseen ja sitä voi käyttää niin evankelis-luterilaisen uskonnon, pienryhmäuskontojen kuin elämänkatsomustiedonkin opetuksessa.
Uskonnot Kartalla -onlinepalvelussa on listattu ja sijoitettu kartalle Uudenmaan ja Varsinais-Suomen uskonnollisten yhdyskuntien toimitilat.
Sovelluksen kehittäminen on lähtenyt liikkeelle kiinnostuksesta havainnollistaa uskonnollisia paikkoja.
− Esimerkiksi pääkaupunkiseutu on oikea uskonnollisten yhteisöjen aarreaitta. Yksistään Helsingissä on yli 100 erilaista uskonnollista yhteisöä ja näillä yhteisöillä on yhteensä yli 200 erilaista uskonnollista toimintapaikkaa. Uskonnot siis kuuluvat hyvinkin vahvasti omaan elinympäristöömme, vaikka niistä ei aina olla niin tietoisia, Mira Rantakeisu toteaa.
Karttasovelluksesta ja lautapelistä saatu palaute on ollut kannustavaa, ja kiesuslaiset itse ovat olleet työstään hyvin innostuneita. Intohimo omaan tekemiseen on tuottanut tulosta.
− Teologian opinnot antavat mielestämme hyvän pohjan tehdä oikeastaan mitä vaan, on sitten itsestä kiinni, millaisiin tehtäviin haluaa suuntautua. Meillä Kiesuksella kaikilla on hyvin erilainen teologitausta. Marilla on kaksoispätevyys aineenopettajaksi ja luokanopettajaksi sekä mediakasvatuksen opintoja, Mira on uskontotieteen pääaineopiskelija, joka hyppäsi kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen maisteriohjelmaan humanistisen tiedekunnan puolelle ja Antti on opiskellut Vanhan testamentin eksegetiikan lisäksi muun muassa informaatiotutkimusta. Rohkaisemmekin aktiivisesti teologeja lukemaan juuri niitä aineita, jotka itseä kiinnostavat. Kaikkea ei voi myöskään oppia yliopiston luentosalin penkillä − joskus paras tapa oppia on yrityksen ja erehdyksen kautta, itse rohkeasti tekemällä.
Entä mitä kiesuslaisten suunnitelmissa seuraavaksi on?
− Edistämme koko ajan Uskonnot kartalla -palvelua ja tavoitteenamme on tehdä siitä jonain päivänä maanlaajuinen. Lisäksi kehittelemme karttapalveluun opetussovelluksia. Uskontojen Helsinki -peliä puolestaan viilataan julkaisukuntoon, ja siitä on tavoitteena tehdä myös digitaalinen versio, jossa oppilas voi älylaitteiden avulla vierailla itse kohteissa ja tehdä tehtäviä paikan päällä, Mira kertoo. Helsinki Challengen pitchnight-tilaisuudesta saimme myös hyödyllisiä kehitysehdotuksia jatkoa varten.
Kiesus learning: Osallistavia oppimateriaaleja katsomusaineiden opetukseen
https://fi-fi.facebook.com/kiesuslearning
twitter (@Kiesuslearning)
Teksti: Pekka Rautio, 23.9.2014
Kuva: Alma Snellman
Helsingin yliopistossa voi suorittaa virallisesti kaksikielisen kandidaatin tutkinnon tietyissä oppiaineissa*. Kaksikielisessä tutkinnossa 60 opintopistettä suoritetaan suomeksi, 60 op ruotsiksi ja loput 60 op vapaavalintaisella kielellä. Lappeenrantalainen Jaakko Karjalainen päätti valita kemian kaksikielisen tutkinnon hetken mielijohteesta. ”Olen oppinut ymmärtämään ja puhumaan ruotsia paremmin”, hän sanoo.
”Mallia on kokeiltu kahdeksassa pääaineessa vuodesta 2010 alkaen, ja tulokset ovat olleet myönteisiä. Kokeilu on osoittanut muun muassa sen, että opiskelijan ei selvitäkseen kaksikielisistä opinnoista tarvitse olla kielellinen erityislahjakkuus tai kasvanut kaksikielisessä ympäristössä.” Martta Lindström, suunnittelija
Lue lisää Jaakon, Martan ja Susanne-opettajan ajatuksista kaksikielisistä tutkinnoista!
Språkpolisen stannar utanför föreläsningssalen
– Många studerande tror att de måste tala perfekt svenska och frågar blygt om det är OK om de ställer sina frågor på finska under föreläsningen. Och det är det naturligtvis, säger universitetslektor Susanne Wiedmer. Wiedmer, som undervisar kemi på svenska vid matematisk-naturvetenskapliga fakulteten, rekommenderar en liberal språkinställning i föreläsningssalen.
– Luennoin ruotsiksi, mutta opiskelijat saavat kysyä ja kommentoida myös suomeksi. Kynnyksen on oltava matala eikä suhtautuminen saa olla liian tiukkapipoista, Wiedmer neuvoo.
Universitetslektor Susanne Wiedmer
Uni har hämtat inspiration till den tvåspråkiga examen bl.a. från Kanada. Även Kanada har två officiella språk, engelska och franska, och de offentliga tjänster skall vara tillgängliga på båda språken. Till det krävs personer som kan arbeta på flera språk.
– Opiskelijoiden ei tarvitse saavuttaa äidinkielen tasoista kielitaitoa. Tarkoituksena on antaa opiskelijoille mahdollisuus parantaa ruotsin taitojaan, tutustua oman alansa terminologiaan ja vahvistaa kielen käyttämiseen tarvittavaa itseluottamusta, Martta Lindström toteaa.
Kemi på svenska
Andra årets kemistuderande Jaakko Karjalainen är en av de 80 studenter som år 2013 påbörjade en tvåspråkig examen. Hemma från Villmanstrand med gymnasiets medellånga lärokurs i svenska i bakfickan, säger han sig ha hamnat i den tvåspråkiga gruppen av en slump.
– Hyväksymiskirjeen mukana tulleessa paperissa pyydettiin rastittamaan asioita, joista on kiinnostunut. Panin rastin kaksikielisen tutkinnon kohdalle ajattelematta asiaa sen kummemmin. Kun myöhemmin sain tietää, että suoritettavaksi suunnittelemani peruskurssi tarjottaisiin myös ruotsiksi, päätin kokeilla sitä, Karjalainen sanoo.
Och det gick så bra att han stannade.
– Visst har det haft effekt, jag både förstår och talar bättre. Med egna små knep försöker jag också lära mig mer. Till exempel väljer jag svensk undertext när jag ser en film eller TV-serie. Dessutom tycker jag om att grupperna är ganska små, cirka 20 personer. Jag tror att det är bra för oss som vill lära oss svenska, men också för att förstå sitt eget ämne, säger Karjalainen.
Wiedmer som håller de kemikurser Karjalainen deltagit i, håller med.
– I en mindre grupp har jag större möjlighet att reagera när någon ser fundersam ut.
*Kaksikielisen tutkinnon voi suorittaa seuraavissa oppiaineissa: oikeustiede, taloustiede, kemia, fysiikka, biologia, ympäristönmuutos ja politiikka, sosiaalityö (valt.) ja sosiaalipsykologia.
Mera information om den tvåspråkiga kandidatexamen:
Tutkinto kahdella kielellä – Examen på två språk
Språkcentrets rapport ”Bli expert – på två språk”
Text & foto: Vera Schoultz
Namn: Annette Tallberg
Fakultet: Statsvetenskapliga fakulteten
Läroämne: Allmän statslära, linjen för förvaltnings- och organisationsforskning
Examensår: 2012
Arbetsuppgift och arbetsgivare: Projektledare vid Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf.
Vad har du studerat och varför valde du just den inriktningen?
Jag har studerat allmän statslära på linjen för förvaltnings- och organisationsforskning vid statsvetenskapliga fakulteten. Då jag efter studentskrivningarna skulle söka in funderade jag på flera olika alternativ, men valet föll på statsvetenskapliga eftersom jag var intresserad av hur samhället fungerar och eftersom jag upplevde att statsvetenskapen gav möjlighet till en bred, allmänbildande inriktning.
Varför valde du Helsingfors universitet?
Jag är uppvuxen i Sibbo så Helsingfors kändes som ett logiskt val. Flera av mina kompisar sökte sig till andra mer svenskspråkiga orter och högskolor, men själv kände jag en stor dragning till huvudstaden. Eftersom jag funderade på flera olika alternativ kändes det som om Helsingfors universitet kunde erbjuda ett brett utbud av intressanta inriktningar – att det fanns möjlighet att pröva sig fram. Visst kändes det lite skrämmande att flytta till den betydligt mer finskspråkiga omgivningen i Helsingfors, men via min äldre syster hade jag hört om bl.a. nationens verksamhet, som gjorde att jag kunde känna mig ”nästan som hemma”. Jag inledde studierna vid Svenska social- och kommunalhögskolan och fortsatte senare med magisterstudierna vid institutionen för allmän statslära.
Hur skulle du beskriva ditt ämne? Vad studeras där?
Statsvetenskap är ett väldigt brett ämne, som inbegriper studier av samhället ur många olika synvinklar och nivåer. Jag inriktade mig på studier i förvaltning och organisation, inom vilket man studerar hur den offentliga förvaltningen och det politiska systemet fungerar. Man studerar också maktrelationer, till exempel vem som har makt att sätta den politiska agendan.
Statsvetenskap ger en bred allmänbildning och jag minns att jag i något skede upplevde att steget till arbetsmarknaden kändes långt- jag hade svårt att föreställa mig hur jag skulle kunna använda mig av min kunskap i arbetslivet. Men så småningom började pusselbitarna falla på plats och idag är jag glad över det analytiska tänkesätt studierna utvecklat och att jag kan dra nytta av det jag studerat i mitt arbete.
Vilka biämnen hade du och varför valde du dem?
I kandidatskedet läste jag rättvetenskap som stort biämne, medan jag i magisterskedet valde att studera biämneshelheten i ledarskap (JOS-studier), också det som stort biämne. Inom mitt huvudämne förvaltning och organisation studerar man makt och ledarskap och biämneshelheten gav mig möjligheten att fördjupa mig ytterligare i detta intressanta ämne. I och med att jag rätt tidigt intresserade mig för utveckling inom social- och hälsovårdsområdet var det också naturligt för mig att välja ett biämne där man studerar ledarskap och styrning inom den offentliga sektorn.
Berätta om din karriärsstig, hur har du hamnat där du är idag?
Under min studietid har jag sommarjobbat både på Sibbo kommun och Helsingfors stad och via dessa fördjupades mitt intresse för hur det kommunala beslutsfattandet fungerar och på vilket sätt politiska beslut kommer till uttryck i praktiken. Senare jobbade jag vid Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området-FSKC och hade turen att få skriva min avhandling pro gradu där. Avhandlingen handlade om en organisationsreform inom en samkommun för social- och hälsovård och det var kanske här som jag blev uppmärksam på hur mycket man nytta man faktiskt kan ha av förvaltnings- och organisationsteori – också i praktiken. Efter att ha jobbat inom den kommunala socialförvaltningen en tid kändes det som en fräsch utmaning att leda ett utvecklingsprojekt inom tredje sektorn, vilket är vad jag gör idag.
Berätta om ditt arbete och dina arbetsuppgifter
Jag är projektledare på ett femårigt utvecklingsprojekt vid Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf. Inom ramen för projektet utvecklar vi en ny verksamhet, flyttningsförberedelse, för personer med utvecklingsstörning. Projektledning innebär allt från att styra och planera verksamheten till att omvandla idéer till praktik och sedan analysera resultat. Till mina uppgifter hör också intressebevakning av frågor som står vår målgrupp nära, samt naturligtvis att samverka med andra organisationer såsom kommuner och serviceproducenter. Arbetet är mångsidigt och handlar om att se helheter på olika nivåer, med allt från (inter)nationellt påverkansarbete till praktisk rådgivning på gräsrotsnivå.
Vilka är dina egna karriärplaner?
För tillfället är jag mycket nöjd med min situation, där jag har möjlighet att arbeta med mångsidiga uppgifter och på olika nivåer. Med de stora reformer som är på väg gång inom social- och hälsovårdssektorn blir jobbet aldrig tråkigt, utan det finns ständigt nytt att lära sig och ny forskning att ta till sig. Vad framtiden för med sig är svårt att säga, men jag ser med spänning fram emot den.
Vad tycker du att är viktigt att ta i beaktande i sina studier med tanke på sysselsättning och karriärsutveckling?
Jag skulle uppmuntra studerande att våga pröva på olika kurser enligt intresse – man utvecklas som människa hela tiden och då kan det hända att nya intressen vaknar och man riktar in sig på något annat än det man tänkt från början. Det tog också tid för mig att vänja mig vid friheten att själv få välja kurser enligt eget intresse, istället för att få ett färdigt upplagt schema. För mig var det då bra att göra en plan för de kommande studierna – en plan som jag visserligen justerade flera gånger, då jag intresserade mig för något nytt, men som ändå hjälpte mig att se studierna som en helhet och planera för vilka kurser jag ville och behövde ta inför den kommande examen.
Jag tycker också att det är viktigt att ha tålamod och ge studierna en chans. I början kändes det svårt för mig att se på vilket sätt jag skulle kunna dra nytta av mina studier i ett framtida arbete – statsvetenskap är så brett att man i princip kan arbeta med väldigt olika arbetsuppgifter och det kan ta tid att komma in i studierna, som också handlar om att utveckla ett nytt, mera analytiskt sätt att tänka. Med tiden, och framförallt genom de sommarjobb och praktikperioder jag hade under studieperioden, blev det allt mer klart för mig hur mycket nytta mina studier gav mig i arbetslivet. Dessa perioder gav mig också möjlighet att välja kurser utifrån de behov jag märkte att arbetsmarknaden ställde och i mitt fall ledde det till exempel till att jag började läsa socialt arbete. De tre-fyra sista åren av mina studier arbetade jag mer eller mindre heltid och även om det var utmanande att kombinera både studier och jobb så upplever jag ändå att det var en bra helhet där jag skapade viktiga kontakter för arbetslivet samtidigt som jag alltmer kunde välja kurser enligt de behov jag upplevde att arbetslivet ställde.
Studietiden är också för många den mest aktiva tiden då det gäller att skapa nätverk och Helsingfors har ett väldigt rikt utbud för den som vill ta del av studielivet och allt det har att erbjuda. Studielivet är ett trevligt komplement till de stundvis hektiska studierna och gav åtminstone mig energi och ett sammanhang i studievardagen. Men det gäller naturligtvis att hitta en balansgång så att man orkar och hinner studera. Jag upplever att man genom nations- och föreningsverksamhet skapar kontakter och lär sig samarbeta med människor av olika slag. På köpet lär man sig allt från mötesteknik till projektledning – färdigheter som man definitivt kan ha nytta av i arbetslivet.
Vilka råd har du att ge de som funderar på att börja studera?
Jag skulle uppmuntra studerande att modigt våga pröva på olika inriktningar och kurser för att känna sig fram till vad man är mest intresserad av och att inte ta stress om man i början av studierna inte nödvändigtvis vet vilket slag av arbetsuppgifter man är intresserad av längre fram. Omvärlden och arbetsmarknaden lever hela tiden och man utvecklas också som människa – plötsligt kan det hända att man upptäcker nya intressen hos sig själv som sedan formar vilken inriktning man ger sig in på. I mitt fall tänkte jag i början av studierna att jag aldrig skall jobba inom det sociala området, men med tiden märkte jag att det ändå var det område som intresserade mig mest och det var också dit jag sökte mig till slut. Livet är inte statiskt, och det behöver inte studietiden vara heller.
Helsingin yliopisto käynnisti muutama vuosi sitten kaksikieliset tutkinto-ohjelmat, ja ensimmäiset ohjelmista valmistuneet opiskelijat ovat nyt saattaneet tutkintonsa valmiiksi. Ensimmäisten joukossa on Heikki Hannelin, oikeustieteilijä Vaasasta.
– Alussa oli hieman haastavaa seurata opetusta ruotsiksi, mutta siihen tottui melko nopeasti. Opintojen alussa meillä oli paljon kielenopetusta ja opettajat antoivat myös teksteistä palautetta.
Kaksikieliseen kandidaatin tutkintoon tähtäävät opiskelijat suorittavat vähintään kolmasosan opinnoistaan – tai 60 opintopistettä – toisella kotimaisella ja saavat todistukseensa merkinnän kahdella kielellä suoritetusta tutkinnosta.
Idea kaksikielisistä tutkinnoista saatiin Sveitsistä, Université de Fribourgista, missä kaksikieliset tutkinnot ovat olleet käytössä jo kauan.
– Haastavinta oli kirjoittaa tenttejä ruotsiksi kun tenttikirjallisuus oli suomeksi. Oikeustieteellisten termien kääntäminen on melko työlästä, mutta opintopisteitä on käytännössä mahdotonta kerryttää tarpeeksi, ellei kirjoita tenttejä ruotsiksi, sanoo Hannelin.
Vaasan oikeustieteellisessä koulutuksessa on ennenkin seurattu opetusta sekä ruotsiksi että suomeksi, äidinkieleen katsomatta. Pilottikokeilun myötä opiskelijat myös kirjoittavat kaikki työt ja tentit opetuskielellä.
Kaksikieliset tutkinto-opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä valintaansa ja suurin osa opiskelijoista kokee, että heidän kielitaitonsa ovat parantuneet merkittävästi ja kynnys puhua ruotsia tai suomea on madaltunut.
– En ehkä puhu sujuvampaa ruotsia kuin ennen, mutta kirjoitustaitoni on parantunut huomattavasti ja ymmärrän paljon enemmän. Kielitaidoista on ollut hyötyä myös työmarkkinoilla, Hannelin sanoo.
Pilottien suosion myötä kokeilua ollaan laajentamassa myös muihin tiedekuntiin. Nykyään kaksikielisen kandidaatin tutkinnon voi suorittaa oikeustieteessä, taloustieteessä, biologiassa, kemiassa, fysiikassa, ympäristönmuutoksessa ja politiikassa, sosiaalityössä (valt.) ja sosiaalipsykologiassa.
Teksti: Jockum Hildén
Kuva: Heikki Hannelin
Helsingistä kotoisin oleva Anni Honkanen opiskelee elintarvike-ekonomiaa. Annin äidinkieli on suomi ja hän on mukana taloustieteen laitoksen kaksikielisessä koulutusohjelmassa, mikä tarkoittaa, että hän suorittaa vähintään kolmasosan opinnoistaan ruotsiksi.
Kun kuulin ohjelmasta ennen kuin aloitin opintoni, tiesin heti haluavani olla mukana. Tämä on hyvä mahdollisuus oppia ruotsia kunnolla ja rohkaistua käyttämään kieltä, myös työelämässä tulevaisuudessa.
Kaksikielisen tutkinto-ohjelman ryhmä on pieni, vietämme paljon aikaa yhdessä ja tunnemme toisemme hyvin. Olemme tehneet matkoja yhdessä ja tunnelma on aina ollut rento. Luennoilla pienestä ryhmästä on etua: uskaltaa kysyä rohkeammin ja oppii tehokkaammin.
Haluaisin mukavan työpaikan, jossa saan hyödyntää taitojani ja tietojani sekä elintarvike-ekonomian että ruotsin osalta. En kuitenkaan halua suunnitella tulevaisuutta liikaa, sillä koskaan ei voi tietää, mitä tapahtuu.
Aika vaativaa, mutta antoisaa. Ruotsin kielen taitoni ovat parantuneet vuoden aikana selvästi, sekä kirjalliset että suulliset. Minua myös hiukan jännitti opiskella ruotsiksi, kun en tiennyt, millaista se olisi. Huomasin kuitenkin nopeasti, että olen enemmän hereillä ruotsinkielisillä luennoilla ja että kieli ei tee opiskelusta vaikeampaa, ehkä jopa päinvastoin. Kaikki on itsestä ja motivaatiosta kiinni.
Teksti: Katja Bargum
Käännös: Martta Lindström
Kuva: Linda Tammisto
Namn: Marika Lostedt
Fakulteten: Beteendevetenskapliga fakulteten
Läroämne:Pedagogik och vuxenpedagogik
Examensår: 2009
Arbetsuppgift och arbetsgivare: planerare, Svenska bildningstjänster/Esbo stad
Vad har du studerat och varför valde du just den inriktningen? Varför valde du Helsingfors universitet?
Jag är hemma från huvudstadsregionen och pga. bl.a. hobbyn kändes inte en flytt aktuell. Eftersom universitetsstudier och pedagogik som ämne var det jag inriktade mig på föll valet naturligt på Helsingfors universitet. Studierna på pedagogiska fakulteten verkade intressanta.
Hur skulle du beskriva ditt huvudämne? Vad studeras där?
Pedagogik och vuxenpedagogik är väldigt mångsidiga ämnen. Inom utbildningen läses kurser som kopplar till pedagogik, psykologi och samhällsvetenskaper. Institutionen är liten vilket även gör att kurserna har lämpligt med deltagare så att det blir tid för diskussion.
Vilka biämnen hade du och varför valde du dem?
Jag studerade socialpsykologi på Soc & Kom samt företagsledning och organisation på Hanken. Socialpsykologi intresserade på grund av intresse för hur människor fungerar i sociala situationer och kändes som ett bra val för att fördjupa även huvudämnesstudierna. Företagsledning och organisation på Hanken kompletterade även huvudämnesstudierna innehåll, men ur ett annorlunda perspektiv. Under den tiden kunde jag tänka mig arbete inom t.ex. HR, vilket studierna på Hanken skulle ha öppnat eventuellt fler dörrar till.
Berätta om din karriärstig, hur har du hamnat där du är idag?
Att jag började studera pedagogik hade att göra med ett intresse för att arbeta med utbildningsfrågor i framtiden. Under magisterstudierna gjorde jag min praktik på min nuvarande arbetsplats, där det sedan fanns en möjlighet för mig att fortsätta direkt efter studierna. Jag trivdes bra med arbetsuppgifterna och utbildningsfrågor, speciellt pedagogisk utveckling av dagvård och skola, kändes som en rätt väg att gå. Lyckligtvis har det funnits arbetsmöjligheter för mig och utrymme för min egen professionella utveckling, vilket gjort att jag kunnat stanna hos samma arbetsgivare. Under mina år har jag hunnit jobbat som projektkoordinator, planerare och tf. undervisningschef.
Berätta om ditt arbete och dina arbetsuppgifter
Jag jobbar som planerare i arbetspar med undervisningschefen. Till vårt ansvarsområde hör pedagogisk utveckling av dagvård, grundläggande utbildning och gymnasium, frågor som berör elevvård och stöd för lärande och skolgång, ansvar för läroplaner och fortbildning. Från och med 1.1.2014 ansvarar vi även för ungdomsarbete på svenska i Esbo, vilket är ett nytt och intressant fält att jobba med.
Vilka är dina egna karriärplaner?
Det händer mycket inom utbildningssektorn just nu, bl.a. den pågående läroplansreformen, och mina nuvarande och kommande arbetsuppgifter är intressanta och utmanande – så just nu känns det att jag är på rätt ställe. Min plan är att i framtiden alltid försöka göra sådant som utmanar mig själv att utveckla mig vidare.
Vad tycker du att är viktigt att ta i beaktande i sina studier med tanke
på sysselsättning och karriärsutveckling?
Att man hittar ett yrke som man själv trivs med och som är meningsfullt för en själv är nog kärnan. Jag tror även att genom att vara öppen för att lära sig nytt, visa intresse och målmedvetenhet är viktigt för den egna karriärutvecklingen.
Det lönar sig att pröva olika inriktningar i studierna, t.ex. genom biämnesstudier kan man hitta något oväntat intressant och kan skapa en bra kombination med det egna huvudämnet. Att skaffa arbetserfarenhet under studietiden är även lönsamt.
Namn: Ida Husberg-Veikkolainen
Fakultet: Beteendevetenskapliga fakulteten
Ämne: Allmän- och vuxenpedagogik
Biämnen: Arbetspsykologi och ledarskap, psykologi
Utexaminerades: 2011
Arbetsgivare och arbetsuppgifter: Account Management på Promenade Research Oy
“Be curious, read, don’t be afraid to think big, have courage and utilise your strengths!”
Vad har du studerat och varför valde du just den inriktningen?
Jag har studerat allmän- och vuxenpedagogik på beteendevetenskapliga fakulteten vid Helsingfors universitet. Jag har alltid varit intresserad av människor och har redan i tidig ålder vetat att mitt yrke har med människor att göra. Jag har även alltid varit intresserad av psykologi och pedagogik. I ett skede drömde jag också om att bli klasslärare, men efter studenten ledde mina vägar till Helsingfors universitet och då förstod jag att jag behöver en sådan utbildning som sporrar min nyfikenhet, ger en bred och allmän kunskapsbas inom beteendevetenskaper, ger möjligheter att arbeta inom affärsvärlden samt utvecklar min identitet.
Varför valde du Helsingfors universitet?
Jag hade möjlighet att studera även på en annan ort, men valde att studera i Helsingfors. Varför? Jo, för att en väldigt vis människa frågade mig “vill du studera i ankdammen eller i djungeln?” Jag valde djungeln (=Helsingfors) eftersom man i djungeln konstant måste utveckla sina färdigheter och kämpa för sin överlevnad, m.a.o. växer man upp i en miljö där tävlan om arbetsplatserna är hård. Ju hårdare miljö desto starkare blir man, tänkte jag.
Hur skulle du beskriva ditt huvudämne? Vad studeras där?
Allmän- och vuxenpedagogik ger dig en bred kunskapsbas beträffande människobeteende och pedagogik. Studierna är även otroligt viktiga för den egna identitetsutvecklingen. Du lär dig att tänka kritiskt och du kan även specialisera dig via dina biämnen. Med JOO-avtalet har du möjlighet att studera vid andra universitet/högskolor och detta är väldigt berikande!
Studierna är inriktade på att studera och förstå människan. Du studerar inte människan med specifika “professionella glasögon” utan studerar människobeteende ur flera olika perspektiv – detta gör studierna otroligt intressanta!
Vilka biämnen hade du och varför valde du dem?
Jag valde att studera mitt långa biämne i Arbetspsykologi och ledarskap vid Aalto University of Technology. Detta gjorde jag via JOO-avtal. Det bästa valet någonsin! Korta biämnet var psykologi för att psykologi är så intressant.
Berätta om din karriärstig, hur har du hamnat där du är idag?
Jag har alltid arbetat vid sidan av studierna och för det mesta med arbetsuppgifter som har med min utbildning att göra. Mitt val av arbetsplats har oftast påverkats av yttre referenser som bekräftar att företaget är ett bra företag. Mitt första jobb inom branschen var på Psycon Oy där jag arbetade som personutvärderingsassistent. Det var absolut den bästa arbetsplatsen att “starta sin karriär” på – härliga kolleger och väldigt intressanta kunder och arbetsuppgifter, som krävde ett gott öga för att läsa och förstå människobeteende. Jag gjorde också min praktik på Psycon.
Vi lever i en relativt hård värld där försäljningskunskaperna är viktiga. Du måste kunna sälja din idé, sälja din kunskap, sälja dig som person etc. Jag visste att jag måste lära mig försäljning och eftersom det finns så många “försäljningsskolor” ville jag lära mig av de bästa och sökte till Trainers’ House Growth Academy. Det var absolut den rätta miljön och det rätta företaget att lära sig försäljning på, få lite skinn på näsan och bli modig. Efter Trainers House kan jag ringa vem som helst oberoende vem det är och hur känd personen är som jag ringer upp. Rekommenderar varmt!
I slutet av Growth Academy läste jag affärstidningen Talouselämä och råkade se en artikel om Promenade Research Oy där de gör personal- och kundundersökningar för företag. Detta väckte mitt intresse genast eftersom jag i den stunden skrev min pro gradu -avhandling om sambandet mellan personal- och kundnöjdhet inom detaljhandeln samt betydelsen av lyckat ledarskap och teamgemenskap för resultat. Jag kontaktade dåvarande vd. Efter två veckor hade jag en fast anställning och på den vägen är jag fortfarande.
Berätta om ditt arbete och dina arbetsuppgifter
Jag började som Research Trainee och sedan arbetade jag som Sales & Marketing Consultant och idag arbetar jag som Jr. Account Manager. Jag arbetar med försäljning, kundrelationer, företagsutveckling, internationella relationer samt inom marknadsföring med webb, social media, kampanjer, PR och kundseminarier och –tillställningar inom HR och CEM -branschen.
Vilka är dina egna karriärplaner?
Jag har alltid varit mycket aktiv och på fritiden utvecklat mig via olika kurser inom t.ex. coaching, företagsamhet etc. Jag är med i olika organisationer och går på deras tillställningar för att konstant utveckla min kunskap, träffa människor och bygga vidare på min identitet. Jag vet inte vad framtiden hämtar med sig men det viktigaste är att man konstant utvecklar sin kunskap, utvecklar sin identitet, träffar andra människor och samlar runt omkring sig ett nätverk av smarta, kunniga och liksinnade personer som du!
Vad tycker du att är viktigt att ta i beaktande i sina studier med tanke på sysselsättning och karriärsutveckling?
Det viktigaste är att man inte ger upp. För tillfället är det en enormt hård kamp om arbetsplatser och detta gör karriärutvecklingen ännu viktigare. Kom alltid ihåg att ha en “röd tråd” i din karriärutveckling – där alla dina beslut och steg på något sätt är kopplade till varandra. Ibland är det bättre att bita i tungan och kämpa igenom situationen än att reagera med känslor och byta riktning. Våga vara dig själv och våga ta an dig uppgifter du inte känner dig bekväm med samt var modig!
Vilka råd har du att ge de som funderar på att börja studera?
Var ödmjuk, lyssna på och respektera erfarenhet men tro också på dig själv och din inre röst. Var aktiv, var med i studieverksamheten, läs mycket och var nyfiken. De människor du träffar under studietiden kan vara oerhört viktiga för din karriär – så vårda alla relationer och nya bekantskaper väl.
Kosovo itsenäistyi vuonna 2008. Oikeusvaltion puuttuminen on maan suurin haaste, joka hidastaa yhteiskunnallista kehitystä. Euroopan Unioni tekee Kosovossa siviilikriisinhallintotyötä ja tukee väestön oikeusturvan ja maan oikeuslaitoksen kehittymistä. Omalta osaltaan työtä jatkavat nyt Helsingin yliopiston Hjelt-instituutti ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Hankkeen tavoitteena on kehittää oikeuslääkintää: parantaa oikeusministeriön alaisen Oikeuslääkintäosaston rakenteita ja toimintoja sekä kehittää oikeuslääkintähenkilöstön osaamista ja verkostoitumista.
Helsingin yliopiston kasvatti Ilpo Rasanen työskentelee mukana hankkeessa. Pääaineenaan hän on opiskellut orgaanista kemiaa. Hakijapalvelut jututti Ilpoa projektin alussa ja selvitti, miten hän on kemistinä päätynyt kehittämään Kosovon oikeuslääkintää.
Hei Ilpo! Miten innostuit alun perin hakeutumaan kemian opiskelijaksi?
Lukiossa matematiikka ja luonnontieteet kiinnostivat ja olivat vahvoja aineita minulle, joten oli luonnollista, että hain opiskelemaan matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan. Muistaakseni laitoin ykkösvaihtoehdoksi tietojenkäsittelytieteen, koska se oli 1980-luvun alussa uutta ja hienoa. Onneksi en päässyt opiskelemaan tietojenkäsittelyä, vaan päädyin kakkosvaihtoehtoni kemian pariin. En ole katunut päätöstäni.
Mitä töitä olet tehnyt ennen Kosovon-hanketta?
Päädyin toisen opiskeluvuoteni jälkeen kesätöihin Helsingin yliopiston Oikeuslääketieteen laitoksen (nykyisin Hjelt-instituutin Oikeuslääketieteen osasto) oikeuskemian laboratorioon. Sillä tiellä olen edelleen. Olen työskennellyt laboratoriossa tutkimusavustajana, preparaattorina, assistenttina, laboraattorina ja tällä hetkellä toimin oikeuskemistinä. Väittelin tohtoriksi orgaanisesta kemiasta vuonna 1996.
Vedän laboratoriossa kaasukromatografia-massaspektrometria -tiimiä ja toimin laboratoriomestareiden lähiesimiehenä. Olen Kosovon-projektin ajan vapautettuna oikeuskemistin tehtävästä. Sivutöinä työskentelin aikaisemmin noin yhdeksän vuoden ajan FINAS-akkreditointipalvelun teknisenä arvioijana. (http://www.finas.fi)
Kosovossa Oikeuslääkintäosaston tehtäviksi on määritelty oikeuslääketieteellinen kuolemansyiden selvittäminen ja oikeuslääketieteelliset ruumiinavaukset sekä Kosovon aseellisen konfliktin jälkeen kadonneiden ja joukkohaudoista löydettyjen ruumiiden tutkiminen ja tunnistaminen.
Mitä hommia itse teet projektissa?
Tehtäväni on kehittää laboratoriotoimintaa. Oikeuskemialliset tutkimukset ovat tärkeä osa oikeuslääketieteellistä kuolemansyyn selvittämistä.Tehtäväni on arvioida laboratorion nykyinen taso, kartoittaa henkilökunnan koulutustarpeet ja kouluttaa henkilökuntaa. Koulutuksessa voi käyttää apuna muita alan asiantuntijoita. Tehtävänäni on myös kartoittaa laboratorion nykyinen laitekanta ja tehdä suunnitelma mahdollisista laitehankinnoista. Lisäksi avustan tiimin vetäjää erilaisissa projektiin liittyvissä tehtävissä.
Kiitos haastattelusta ja menestystä tehtäviisi!
Jani Varpa, kuluttajaekonomia, kaksikielinen tutkinto
Hei Jani!
Opiskelet pääaineenasi kuluttajaekonomiaa maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Mikä sai sinut kiinnostumaan alasta?
Olen kiinnostunut sekä taloudesta että ihmisten käyttäytymisestä ja toiminnan motiiveista, joten pääaine osui hyvin kohdilleen. Minulla on aiempi tutkinto liiketaloustieteistä, joten liiketaloustieteeseen ja kansantalouteen perustunut pääsykoekirjallisuus ei luonut suurta kynnystä.
”Alamme työpaikkoja on paljon julkishallinnossa, joten kaksikielisessä maassa näen hallinto-oikeuden ja molempien kotimaisten hallitsemisen vahvaksi eduksi.”
Suoritat kandidaatin tutkintosi kahdella kielellä eli suomeksi ja ruotsiksi. Miten päädyit valitsemaan kaksikielisen tutkinnon?
Itse asiassa tämä meni vähän nurin päin, koska kaksikielinen tutkinto oli keskeisiä kriteerejäni lopulta hakea Viikkiin. Suhteeni ruotsin kieleen oli jo ennen opintojen aloittamista lämmin. Olen tottunut käymään Ruotsissa usein ja myös käyttämään ruotsia siellä. Hyvää tahtoa ja halua ymmärtää se kyllä ruotsalaisilta on vaatinut, koska taito ja tahto eivät ole aina osuneet samalle tasolle…
Millaisista teemoista olet kiinnostunut kuluttajaekonomiassa? Mitä tutkit kandidaatintutkielmassasi?
Kuluttajaekonomiassa olen sosiologisesti suuntautunut. Kandidaatintutkielmani käsittelee sitä, mitä kuluttajat oikeastaan rakentavat ”rakentaessaan” kotia. Toisin sanoen pohdin identiteetin rakentamista ja rakentumista kulutuksen kautta ja kodin merkitystä siinä.
Mitä aineita sinulla on sivuaineina ja miksi olet valinnut ne?
Edelliseen vastaukseen nojaten yksi sivuaineistani on sosiologia, jota olen lukenut suomeksi. Kaksikielinen tutkinto vaatii melkeinpä yhtä ruotsinkielistä sivuainetta ja se on minulla julkisoikeus. Oikeustiede on aina kiinnostanut ja kirjallisuustentteineen se on joustava sivuaine. Alamme työpaikkoja on paljon julkishallinnossa, joten kaksikielisessä maassa näen hallinto-oikeuden ja molempien kotimaisten hallitsemisen vahvaksi eduksi.
Millaista on opiskella ruotsiksi?
Ruotsiksi opiskelu on ollut suhteellisen helppoa. Ensimmäisellä kerralla ruotsinkielistä lakikirjaa tavatessani heräsi kyllä ajatus, että mitä olen mennyt tekemään. Alan peruskäsitteistön ja ilmaisutavan oppi kuitenkin nopeasti. Myös kurssin vetäjä antoi todella paljon tukea. Ruotsiksi opiskellessa oppii myös alusta asti ajattelemaan ruotsiksi. Ennen kaksikielisiä opintojani en olisi osannut pahoittaa mieltäni siitä, ettei kaikkia korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä ollut julkaistu ruotsiksi.
Ruotsinkielisten kanssa opiskellessa saattaa tuntea olonsa hieman ulkopuoliseksi, kun kaikki tuntuvat tuntevan toisensa. Erityisesti Viikissä ruotsiksi opiskelu on antoisaa, koska ryhmäkoot ovat paljon pienempiä kuin suomenkielisillä ja näin myös opetus on paljon yksilöllisemmän tuntuista. Kurssien vähyyden takia kuitenkin kaksikielistä tutkintoa suorittavilta vaaditaan kuitenkin ehkä enemmän oma-aloitteisuutta, joustavuutta ja huumorintajua kuin muilta.
Millaisia urahaaveita sinulla on?
Taas aiempaan vastaukseeni vedoten olen pyrkinyt rakentamaan hallintoon ja virkamiesuraan valmistavaa tutkintoa. Toisaalta akateeminen tutkimus on tällaiselle uteliaalle persoonalle ollut mukaansatempaavaa ja jatko-opinnot kutkuttavat mielessä myös.
Onko sinulla jotain terveisiä hakijoille, jotka pohtivat opiskelua ruotsiksi?
Suosittelen ehdottomasti kaikille (ja ihan omasta tahdostani)! Kielitaidon ei todellakaan tarvitse olla loistava päästäkseen alkuun, mutta itseluottamus varmasti kasvaa matkan varrella nopeasti. Haluaisin myös ajatella kaksikielisen tutkinnon työmarkkinoilla kertovan siitä, ettei halua mennä siitä, mistä aita on matalin ja on valmis tekemään töitä tavoitteiden eteen. Kukapa työnantaja ei sitä arvostaisi?
Vilma Wanne, biologia, kaksikielinen tutkinto
Hei Vilma! Opiskelet pääaineenasi biologiaa. Mikä sai sinut kiinnostumaan alasta?
Varsinainen kiinnostus biologiaan heräsi oikeastaan vasta lukioaikana. Biologian tunnit olivat paljon kiinnostavampia kuin aiemmin, ja minulle tuli tunne, että haluaisin oppia lisää näistä asioista. Hain ensimmäisen kerran opiskelemaan biologiaa vuonna 2013, mutta silloin ei opiskelupaikka auennut.
Menin vuodeksi kansanopiston bio-linjalle ja keskityin koko vuoden biologian lukemiseen. Suoritin myös samalla biologian perusopinnot Jyväskylän avoimessa yliopistossa. Tästä kaikesta oli todella paljon hyötyä siinä vaiheessa kevättä, kun aloin toden teolla lukea pääsykokeisiin, ja tällä kertaa pääsinkin opiskelemaan. Hain oikeastaan ensisijaisesti opiskelemaan biotekniikkaa ja molekyylibiotieteitä, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna biologia tuntuu kyllä paremmalta vaihtoehdolta omalla kohdallani.
Suoritat kandidaatin tutkintosi kahdella kielellä eli suomeksi ja ruotsiksi. Miten päädyit valitsemaan kaksikielisen tutkinnon?
Kun sain tietää, että kandidaatin tutkinnon voi suorittaa kahdella kielellä, päätin heti tehdä sen. Äidinkieleni on suomi, mutta olen käynyt sekä peruskoulun että lukion ruotsiksi, joten koen itseni täysin kaksikieliseksi.
Millaisista teemoista olet kiinnostunut biologiassa?
Perinnöllisyystiede on oikeastaan kiinnostanut siitä asti kun yläasteella opettelimme tekemään risteytyskaavioita. On kiehtovaa miten geenit, jotka itsessään ovat hyvin pieniä, voivat vaikuttaa niin suuresti eliöihin ja niiden ominaisuuksiin ja toimintoihin. Siksi solu- ja mikrobiologiakin kiinnostavat minua, niissä käsitellään asioita, jotka kooltaan ovat aika pieniä, mutta joiden avulla on helpompi ymmärtää muita suurempia kokonaisuuksia. Evoluutio on alkanut kiinnostamaan minua vasta hiljattain, se on sellainen aihe, että mitä enemmän siitä oppii, sitä enemmän siitä haluaisi tietää.
Mitä aineita sinulla on sivuaineina ja miksi olet valinnut ne?
Olen vasta ensimmäisen vuoden opiskelija, joten en ole vielä valinnut sivuaineita. Kemia olisi varmasti hyödyllinen, mutta en tiedä tulenko valitsemaan sitä. Enemmän minua kiinnostavat kielet. Olen lukenut englannin lisäksi saksaa, mutta nyt tekisi mieli aloittaa jonkun uuden kielen opiskeleminen. Hollanti on kiinnostanut jo jonkin aikaa, enkä usko että sen oppiminen olisi liian haastavaakaan, koska se on kielenä kuitenkin aika lähellä saksaa.
Millaisia urahaaveita sinulla on? Onko sinulla ajatuksia ruotsin taidon hyödyntämisestä työelämässä?
Tutkimustyö kiinnostaisi, ehkä lääketeollisuudessa, mutta suunnitelmat voivat vielä muuttua. Uskon kyllä että kaksikielisestä tutkinnosta on hyötyä ainakin työnhakuvaiheessa ja varmasti myös työelämässä. Mitä opintoihin tulee, niin haluaisin ainakin jossain vaiheessa päästä vaihtoon, ehkä Norjaan.
Kerro terveisiä hakijoille, jotka pohtivat opiskelua ruotsiksi?
Kannattaa rohkeasti lähteä mukaan, ainakin kokeilemaan. Paras tapa oppia kieltä on käyttää sitä. Jos joku asia tuntuu vaikealta, apua saa varmasti kun vain kysyy.
Maija Hirvi, oikeustiede, kaksikielinen tutkinto
Opiskelet pääaineenasi oikeustiedettä. Mikä sai sinut kiinnostumaan alasta?
Lukion jälkeen minulle ei vielä ollut selvää mitä haluaisin lähteä opiskelemaan, mutta kiinnostus oikeustiedettä kohtaan oli olemassa ja kasvoi pikkuhiljaa. Alan laajat työllistymismahdollisuudet, monipuolisuus ja yhteiskunnan toiminnan ymmärtäminen saivat minut enemmän kiinnostumaan oikeustieteestä.
Pääsykokeisiin lukiessa innostus ja halu oppia kasvoivat ja se, että tutkinnon suorittamisen jälkeen voi toimia mitä erilaisimmissa tehtävissä ja aloilla oli minulle tärkeää. Hain kolme kertaa, ja joka vuosi olin myös valmennuskurssilla. Lukeminen oli intensiivinen muutaman kuukauden opiskelurupeama, mutta lopulta ahkera työnteko palkittiin ja aloitin opinnot syksyllä 2013.
Millaisista teemoista olet kiinnostunut oikeustieteessä?
Oikeustieteessä kiinnostaa tällä hetkellä eniten eurooppaoikeus sekä valtio-oikeus. Perus- ja ihmisoikeudet ovat sellaisia teemoja, joiden kanssa haluaisin olla tulevaisuudessa tekemisissä. Tällä hetkellä minulla on kauppaoikeuden kurssi, ja se on myös erittäin mielenkiintoista.
Suoritat kandidaatin tutkintosi kahdella kielellä eli suomeksi ja ruotsiksi. Miten päädyit valitsemaan kaksikielisen tutkinnon?
Kaksikielisen tutkinnon mahdollisuudesta kuulin vasta juuri ennen opiskelujen alkua, joten en ollut hirveästi suunnitellut sen suorittamista etukäteen. Pidän kielistä ylipäänsä ja halusin tarttua haasteeseen ruotsiksi opiskelusta. Kielitaidosta on aina hyötyä, ja juristin työssä ja tehtävissä on Suomessa hyvä hallita myös ruotsi kunnolla, joten päätin valita kaksikielisen tutkinnon. Ylioppilaskokeissa kirjoitin pitkän ruotsin, mutta olin opiskellut lukiossa keskipitkän ruotsin. Suhtautumiseni ruotsiin oli siis positiivinen jo ennen opintojen alkua.
Millaista on opiskella ruotsiksi?
Ensimmäisillä oikiksen kursseilla oli oppimispäiväkirjan kirjoittamista ja ryhmätyöskentelyä, ja myös tutkintoon kuuluva ”virkamiesruotsi” oli meillä heti ensimmäisessä periodissa. Ruotsin kurssi tuki muiden kurssien oppimista ja auttoi sanaston muistamisessa ja kertaamisessa. Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen ja ryhmätyöskentely sujui aika helposti, toki tuli paljon uutta sanastoa ja piti muistella aiemmin oppimaansa pienen tauon jälkeen.
Haastavampaa on jonkun sellaisen kurssin, josta ei ole ruotsinkielistä opetusta tai tenttikirjoja, suorittaminen ruotsiksi. Oikiksessa voi siis suorittaa lähes minkä vaan kurssin ruotsiksi, mutta vaatii paljon lisätyötä, jos kaikki kirjat ovat vain suomeksi eikä ruotsinkielisiä luentoja ole tarjolla. Tänä vuonna on kuitenkin tullut ja tulossa enemmän myös ruotsinkielisiä luentoja eri aineista.
Useilla ruotsinkielisillä luennoilla opiskelijamäärä on huomattavasti pienempi kuin suurilla massaluennoilla, mikä helpottaa vuorovaikutusta luentojen aikana, ja ryhmätyöskentelyssä on omat ryhmät myös ruotsinkielisille.
Millaisia urahaaveita sinulla on?
Urahaaveeni ovat vielä hyvin haavetasolla, mutta työskentely Euroopan unionissa tai jossain kansainvälisessä yhteisössä kiinnostaa, ja varmasti tällaisessakin kielitaidosta on hyötyä. Opintojen suhteen olen miettinyt, että haluaisin jossain vaiheessa mennä vaihtoon tai työskennellä Ruotsissa, jotta kielitaito myös parantuisi ja olisi mahdollisuus käyttää ruotsia arjessa. Lyhyemmällä tähtäimellä suunnitelmissani on suorittaa ruotsiksi niitä kursseja, joissa järjestetään opetusta ruotsiksi sekä käydä myös ruotsin kielikursseja kielitaidon ylläpitämiseksi.
Millaisia terveisiä lähettäisit suomenkielisille nuorille, jotka pohtivat opiskelua ruotsiksi?
Kannattaa rohkeasti tarttua haasteeseen, jos yhtään miettii opiskelua ruotsiksi! Kielitaidon ei todellakaan tarvitse olla täydellistä, vaan oma motivaatio ja kiinnostus ovat tärkeimpiä. Töitä saa tehdä paljon, mutta itse voi hyvin paljon vaikuttaa siihen mitkä kurssit suorittaa ruotsiksi ja mitkä suomeksi. Ja jos jonkin kurssin suorittaminen ruotsiksi tuntuu vaikealta tai ei haluakaan tehdä sitä ruotsiksi, sen voi aivan hyvin suorittaa suomeksi.
Kaksikielisen tutkinnon aloittaminen ei sido mihinkään, mutta sen suorittaminen on tietysti hyödyllistä ja tuo varmasti lisäarvoa tutkinnolle ja etua tulevaisuuden työllistymisen kannalta. Opettajat ja professorit myös neuvovat tutkintoon liittyvisä asioissa ja kielenopettajan puoleen voi koska tahansa kääntyä kysymyksissä. Kaksikielistä tutkintoa kehitetään koko ajan, ja uskon, että ruotsinkielisen opetuksen ja tenttimateriaalin määrää tullaan lisäämään, mikä helpottaa opiskelijan työmäärää.
Työn, perheen ja opiskelujen yhdistäminen on monelle yliopistolla opiskelevalle tuttua. Mutta millaista opiskelijan arki käytännössä on, entä miten opiskelijat viettävät vapaa-aikaansa ja rentoutuvat?
Tutustu teologiopiskelijoiden elämään, unelmiin ja tulevaisuuden suunnitelmiin Teologia.fi -verkkopalvelun juttusarjassa!
Ensimmäisessä jutussa kurkistetaan kolmen teologin arkeen, arjen hallintaan ja sen kiireisiin. Toisessa artikkelissa luodaan katsaus teologien erilaisiin taustoihin ja kolmannessa artikkelissa tutustutaan elämään teologien ylioppilaskodissa. Juttusarjan päättää artikkeli siitä, minkälaisia mahdollisuuksia teologeilla on työllistyä ulkomaille ja kansainvälisiin tehtäviin.
Nimi: Mira Hänninen
Pääaine: Espanjalainen filologia
Tiedekunta: Humanistinen
Mikä sai sinut kiinnostumaan espanjalaisesta filologiasta?
Lukioaikoina pidin paljon kielten opiskelusta. Halusin myös lähteä vaihto-oppilaaksi ja valitsin kohteeksi Espanjan, koska maa ja kieli vaikuttivat kiehtovilta eikä lukiossani voinut opiskella espanjan kieltä. Opin kielen hyvin vaihdossa ja kirjoitinkin sen ylioppilaskirjoituksissa. Lukion jälkeen en tiennyt tarkkaan, mitä haluaisin tehdä ”isona”. Ajattelin, että ainakin espanjan kielen opettaja tai kääntäjä voisi olla yksi vaihtoehto, ja päädyin sitä kautta opiskelemaan espanjalaista filologiaa.
Kuinka valmistauduit valintakokeeseen?
Valintakokeessa piti osata espanjan kieltä lukion lyhyen kielen tasolla. Lisäksi meillä oli pääsykoekirja yleisestä kielitieteestä. Luin pääsykoekirjan pari kertaa ja kehitin espanjan kielen taitoa opiskelemalla erityisesti kielioppia sekä lukemalla uutisia espanjaksi ja kuuntelemalla espanjankielistä radiota internetin välityksellä.
Mistä espanjalaisessa filologiassa on kysymys?
Espanjalaisessa filologiassa tavoitteena on saavuttaa erinomainen espanjan kielen taito sekä tietämys espanjan kielestä. Kieltä opiskellaan eri kielitieteellisistä näkökulmista, minkä lisäksi opiskelemme historiaa ja kulttuuria, johon kieli liittyy.
”Sivuainevalinnoilla voi vaikuttaa omaan ammatinvalintaan: valmistua voi esimerkiksi perinteisesti opettajaksi tai kääntäjäksi, tai toisaalta vaikkapa virkamiesuralle tai liike-elämään.”
Mikä sinua kiehtoo omassa alassasi?
Kielistä on aina hyötyä, varsinkin nykyajan globalisoituneessa maailmassa. Kielten opiskelu on mielestäni mielenkiintoista, kieliopinnot ovat yhdistettävissä monen muun alan opintoihin ja kieliä opiskellessa oppii paljon kulttuurintuntemusta ja kulttuurienvälistä viestintää. Lisäksi esimerkiksi opettajana työskentelemisessä on palkitsevaa se, että saa tutustuttaa opiskelijat kiehtovaan espanjankieliseen maailmaan.
Miten espanjan opiskelu yliopistossa eroaa lukio-opinnoista?
Lukion vieraan kielen tunneilla kieltä opiskellaan viestinnällisestä näkökulmasta: kielen opiskelulla pyritään siihen, että opiskelija ymmärtää ja pystyy viestimään vieraalla kielellä. Myös filologian opinnoissa kehitetään viestinnällistä kielitaitoa, mutta sen lisäksi opiskellaan kieltä kielitieteellisestä näkökulmasta, kielen historiaa, ja kerrytetään muutenkin yleissivistystä espanjan kielestä.
Kerro esimerkki kiinnostavasta kurssista.
Pidin erityisesti historian ja yhteiskunnan kurssista, jossa tarkastelimme espanjalaisten maiden historiaa ja yhteiskuntia. Myös espanjan puhekieltä, murteita ja espanjankielistä viestintää koskevat kurssit ovat olleet mielenkiintoisia. Pidin kyseisistä kursseista erityisen paljon siksi, että minua kiinnostaa nimenomaan nykykieli sekä kielen vaikutus yhteiskunnassa ja osana viestintää.
Espanjalaisessa filologiassa opiskelijat voivat valita osan pakollisista aine- ja syventävien opintojen kursseista tietystä kurssivalikoimasta. Tämä on mielestäni todella hyvä, sillä siten opiskelijat voivat valita kursseja omien kiinnostuksenkohteiden ja urasuunnitelmien mukaan.
Mitä sivuaineita luet ja miksi?
Opiskelin pääsivuaineena opettajan pedagogiset opinnot, koska olin aluksi kiinnostunut erityisesti espanjan opettajana työskentelemisestä. Tein myös pro gradu -tutkielmani pedagogisesta näkökulmasta, jolloin pystyin hyödyntämään sivuaineopinnoissa oppimaani tietoa. Lisäksi olen opiskellut lyhyet sivuainekokonaisuudet kääntämisestä, galicialaisesta filologiasta, johtamisesta ja filosofiasta. Lyhyet sivuaineet olen valinnut lähinnä kiinnostuksenkohteideni mukaisesti. Pari vuotta sitten aloitin myös oikeustieteen pääaineopinnot.
Oletko ollut vaihto-opiskelijana tai suunnitteletko sellaista?
Lähden vaihto-opiskelijaksi Saksaan kevätlukukaudeksi 2015, joskin toisen pääaineeni oikeustieteen kautta. Opiskelen vaihdossa oikeustiedettä, mutta päädyin valitsemaani kohdeyliopistoon osittain sen vuoksi, että siellä on tarjolla myös espanjankielisiä oikeustieteen kursseja: täten voin ylläpitää espanjan kielitaitoa sekä oppia myös juridista espanjaa.
Millaisiin tehtäviin haluaisit työllistyä?
Toivoisin voivani yhdistää tulevaisuudessa oikeustieteen ja espanjalaisen filologian opinnot esimerkiksi työskentelemällä juristina kansainvälisessä yrityksessä. Mikäli en pysty hyödyntämään espanjan kielen taitoa työssäni, jää se kuitenkin varmasti osaksi vapaa-aikaani esimerkiksi espanjankielisen kirjallisuuden ja matkustelun merkeissä.
Mitä muuta opiskelijaelämääsi kuuluu kuin opiskelu?
Olen osallistunut järjestötoimintaan European Law Students’ Association -yhdistyksessä sekä toiminut aktiivisesti Hoasin asukastoiminnassa. Käyn myös osa-aikatöissä opintojen ohella. Vapaa-ajallani nautin erityisesti matkustelusta, elokuvissa käymisestä ja lukemisesta.
Teemu Kiviniemi – journalistikstuderande med sociologi och socialpolitik som biämnen, chefredaktör för Studentbladet 2013
Journalistik ett enkelt val
– Jag visste redan att vill bli journalist som ungefär 10-åring, när jag förstod att jag inte ville bli bonde. Och ville man studera på svenska så var det Soc&kom som gällde. Till exempel visste jag i gymnasiet att modersmålsprovet spelade stor roll för mig och satsade därför mycket på den.
– Jag har absolut inte ångrat mitt val! Det är nästan tråkigt hur allting har gått så som jag hade planerat. Jag har trivts jättebra på Soc&kom. Alltför bra!
Nytta med journalistikstudierna
”Soc&kom” ger status och är väldigt centralt inom media i Svenskfinland.”
– Jag hade nytta av studierna redan i Dragsvik, då jag blev vald till chefredaktör för Fanbäraren. Jag hann inte ens börja där förrän jag kom till Ruotuväki, som är en större tidning. Jag tror inte att jag skulle ha fått platsen om jag inte hade studerat på Soc&kom redan då.
– Det här gäller i bägge riktningar: jag har också haft nytta av arbetserfarenheten i studierna.
– Det att jag ens har kommit in på Soc&kom har säkert vägt allra mest i arbetsintervjuer – det ger status och är väldigt centralt inom media i Svenskfinland.
Om skillnaden mellan studier och jobb
– På Soc&kom var det intensiva perioder men man var hela tiden medveten om att det tar slut. Det gör att man kanske inte tar alla fighter. Å andra sidan var jag överraskad av hur lika det konkreta arbetssättet är. Ibland var vår övningsredaktion bättre än proffsredaktionerna, men så ska vi också vara föregångare.
– På Studentbladet handlade det mest om människorna och att jobba med dem. Det var också första gången jag var i chefsposition, och jag har nog blivit en snällare anställd efter den erfarenheten.
Det bästa med studierna
– Människorna, studielivet, hur lätt det är att bekanta sig med folk. Ända till gymnasiet rörde man sig i klickar. När jag kom hit märkte jag: ”wow, man kan ju tala med vem som helst”. Det finns inga gränser, ingen behöver känna sig pinsam utan alla är lika pinsamma. Det är svårt att vara blyg och osäker på Soc&kom!
Framtiden
– Politik intresserar mycket. Jag tycker om att påverka. Det är något som har blivit starkare i och med mina biämnen, sociologi och socialpolitik – särskilt socialpolitiken har öppnat ögonen på mig. Det är viktigt att det man gör har en betydelse, och att man får uttrycka sig.
– Jag har börjat hoppa in som nyhetsuppläsare på finska Yle. Det är också ett mål för mig: att inte stanna i det svenska. Jag har gjort lite av allt på svenska redan.
Text: Jonas Lindholm
Bild: Charlotta Buchta
