Jani Varpa, kuluttajaekonomia, kaksikielinen tutkinto
Hei Jani!
Opiskelet pääaineenasi kuluttajaekonomiaa maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Mikä sai sinut kiinnostumaan alasta?
Olen kiinnostunut sekä taloudesta että ihmisten käyttäytymisestä ja toiminnan motiiveista, joten pääaine osui hyvin kohdilleen. Minulla on aiempi tutkinto liiketaloustieteistä, joten liiketaloustieteeseen ja kansantalouteen perustunut pääsykoekirjallisuus ei luonut suurta kynnystä.
”Alamme työpaikkoja on paljon julkishallinnossa, joten kaksikielisessä maassa näen hallinto-oikeuden ja molempien kotimaisten hallitsemisen vahvaksi eduksi.”
Suoritat kandidaatin tutkintosi kahdella kielellä eli suomeksi ja ruotsiksi. Miten päädyit valitsemaan kaksikielisen tutkinnon?
Itse asiassa tämä meni vähän nurin päin, koska kaksikielinen tutkinto oli keskeisiä kriteerejäni lopulta hakea Viikkiin. Suhteeni ruotsin kieleen oli jo ennen opintojen aloittamista lämmin. Olen tottunut käymään Ruotsissa usein ja myös käyttämään ruotsia siellä. Hyvää tahtoa ja halua ymmärtää se kyllä ruotsalaisilta on vaatinut, koska taito ja tahto eivät ole aina osuneet samalle tasolle…
Millaisista teemoista olet kiinnostunut kuluttajaekonomiassa? Mitä tutkit kandidaatintutkielmassasi?
Kuluttajaekonomiassa olen sosiologisesti suuntautunut. Kandidaatintutkielmani käsittelee sitä, mitä kuluttajat oikeastaan rakentavat ”rakentaessaan” kotia. Toisin sanoen pohdin identiteetin rakentamista ja rakentumista kulutuksen kautta ja kodin merkitystä siinä.
Mitä aineita sinulla on sivuaineina ja miksi olet valinnut ne?
Edelliseen vastaukseen nojaten yksi sivuaineistani on sosiologia, jota olen lukenut suomeksi. Kaksikielinen tutkinto vaatii melkeinpä yhtä ruotsinkielistä sivuainetta ja se on minulla julkisoikeus. Oikeustiede on aina kiinnostanut ja kirjallisuustentteineen se on joustava sivuaine. Alamme työpaikkoja on paljon julkishallinnossa, joten kaksikielisessä maassa näen hallinto-oikeuden ja molempien kotimaisten hallitsemisen vahvaksi eduksi.
Millaista on opiskella ruotsiksi?
Ruotsiksi opiskelu on ollut suhteellisen helppoa. Ensimmäisellä kerralla ruotsinkielistä lakikirjaa tavatessani heräsi kyllä ajatus, että mitä olen mennyt tekemään. Alan peruskäsitteistön ja ilmaisutavan oppi kuitenkin nopeasti. Myös kurssin vetäjä antoi todella paljon tukea. Ruotsiksi opiskellessa oppii myös alusta asti ajattelemaan ruotsiksi. Ennen kaksikielisiä opintojani en olisi osannut pahoittaa mieltäni siitä, ettei kaikkia korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä ollut julkaistu ruotsiksi.
Ruotsinkielisten kanssa opiskellessa saattaa tuntea olonsa hieman ulkopuoliseksi, kun kaikki tuntuvat tuntevan toisensa. Erityisesti Viikissä ruotsiksi opiskelu on antoisaa, koska ryhmäkoot ovat paljon pienempiä kuin suomenkielisillä ja näin myös opetus on paljon yksilöllisemmän tuntuista. Kurssien vähyyden takia kuitenkin kaksikielistä tutkintoa suorittavilta vaaditaan kuitenkin ehkä enemmän oma-aloitteisuutta, joustavuutta ja huumorintajua kuin muilta.
Millaisia urahaaveita sinulla on?
Taas aiempaan vastaukseeni vedoten olen pyrkinyt rakentamaan hallintoon ja virkamiesuraan valmistavaa tutkintoa. Toisaalta akateeminen tutkimus on tällaiselle uteliaalle persoonalle ollut mukaansatempaavaa ja jatko-opinnot kutkuttavat mielessä myös.
Onko sinulla jotain terveisiä hakijoille, jotka pohtivat opiskelua ruotsiksi?
Suosittelen ehdottomasti kaikille (ja ihan omasta tahdostani)! Kielitaidon ei todellakaan tarvitse olla loistava päästäkseen alkuun, mutta itseluottamus varmasti kasvaa matkan varrella nopeasti. Haluaisin myös ajatella kaksikielisen tutkinnon työmarkkinoilla kertovan siitä, ettei halua mennä siitä, mistä aita on matalin ja on valmis tekemään töitä tavoitteiden eteen. Kukapa työnantaja ei sitä arvostaisi?