Maija Hirvi, oikeustiede, kaksikielinen tutkinto
Opiskelet pääaineenasi oikeustiedettä. Mikä sai sinut kiinnostumaan alasta?
Lukion jälkeen minulle ei vielä ollut selvää mitä haluaisin lähteä opiskelemaan, mutta kiinnostus oikeustiedettä kohtaan oli olemassa ja kasvoi pikkuhiljaa. Alan laajat työllistymismahdollisuudet, monipuolisuus ja yhteiskunnan toiminnan ymmärtäminen saivat minut enemmän kiinnostumaan oikeustieteestä.
Pääsykokeisiin lukiessa innostus ja halu oppia kasvoivat ja se, että tutkinnon suorittamisen jälkeen voi toimia mitä erilaisimmissa tehtävissä ja aloilla oli minulle tärkeää. Hain kolme kertaa, ja joka vuosi olin myös valmennuskurssilla. Lukeminen oli intensiivinen muutaman kuukauden opiskelurupeama, mutta lopulta ahkera työnteko palkittiin ja aloitin opinnot syksyllä 2013.
Millaisista teemoista olet kiinnostunut oikeustieteessä?
Oikeustieteessä kiinnostaa tällä hetkellä eniten eurooppaoikeus sekä valtio-oikeus. Perus- ja ihmisoikeudet ovat sellaisia teemoja, joiden kanssa haluaisin olla tulevaisuudessa tekemisissä. Tällä hetkellä minulla on kauppaoikeuden kurssi, ja se on myös erittäin mielenkiintoista.
Suoritat kandidaatin tutkintosi kahdella kielellä eli suomeksi ja ruotsiksi. Miten päädyit valitsemaan kaksikielisen tutkinnon?
Kaksikielisen tutkinnon mahdollisuudesta kuulin vasta juuri ennen opiskelujen alkua, joten en ollut hirveästi suunnitellut sen suorittamista etukäteen. Pidän kielistä ylipäänsä ja halusin tarttua haasteeseen ruotsiksi opiskelusta. Kielitaidosta on aina hyötyä, ja juristin työssä ja tehtävissä on Suomessa hyvä hallita myös ruotsi kunnolla, joten päätin valita kaksikielisen tutkinnon. Ylioppilaskokeissa kirjoitin pitkän ruotsin, mutta olin opiskellut lukiossa keskipitkän ruotsin. Suhtautumiseni ruotsiin oli siis positiivinen jo ennen opintojen alkua.
Millaista on opiskella ruotsiksi?
Ensimmäisillä oikiksen kursseilla oli oppimispäiväkirjan kirjoittamista ja ryhmätyöskentelyä, ja myös tutkintoon kuuluva ”virkamiesruotsi” oli meillä heti ensimmäisessä periodissa. Ruotsin kurssi tuki muiden kurssien oppimista ja auttoi sanaston muistamisessa ja kertaamisessa. Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen ja ryhmätyöskentely sujui aika helposti, toki tuli paljon uutta sanastoa ja piti muistella aiemmin oppimaansa pienen tauon jälkeen.
Haastavampaa on jonkun sellaisen kurssin, josta ei ole ruotsinkielistä opetusta tai tenttikirjoja, suorittaminen ruotsiksi. Oikiksessa voi siis suorittaa lähes minkä vaan kurssin ruotsiksi, mutta vaatii paljon lisätyötä, jos kaikki kirjat ovat vain suomeksi eikä ruotsinkielisiä luentoja ole tarjolla. Tänä vuonna on kuitenkin tullut ja tulossa enemmän myös ruotsinkielisiä luentoja eri aineista.
Useilla ruotsinkielisillä luennoilla opiskelijamäärä on huomattavasti pienempi kuin suurilla massaluennoilla, mikä helpottaa vuorovaikutusta luentojen aikana, ja ryhmätyöskentelyssä on omat ryhmät myös ruotsinkielisille.
Millaisia urahaaveita sinulla on?
Urahaaveeni ovat vielä hyvin haavetasolla, mutta työskentely Euroopan unionissa tai jossain kansainvälisessä yhteisössä kiinnostaa, ja varmasti tällaisessakin kielitaidosta on hyötyä. Opintojen suhteen olen miettinyt, että haluaisin jossain vaiheessa mennä vaihtoon tai työskennellä Ruotsissa, jotta kielitaito myös parantuisi ja olisi mahdollisuus käyttää ruotsia arjessa. Lyhyemmällä tähtäimellä suunnitelmissani on suorittaa ruotsiksi niitä kursseja, joissa järjestetään opetusta ruotsiksi sekä käydä myös ruotsin kielikursseja kielitaidon ylläpitämiseksi.
Millaisia terveisiä lähettäisit suomenkielisille nuorille, jotka pohtivat opiskelua ruotsiksi?
Kannattaa rohkeasti tarttua haasteeseen, jos yhtään miettii opiskelua ruotsiksi! Kielitaidon ei todellakaan tarvitse olla täydellistä, vaan oma motivaatio ja kiinnostus ovat tärkeimpiä. Töitä saa tehdä paljon, mutta itse voi hyvin paljon vaikuttaa siihen mitkä kurssit suorittaa ruotsiksi ja mitkä suomeksi. Ja jos jonkin kurssin suorittaminen ruotsiksi tuntuu vaikealta tai ei haluakaan tehdä sitä ruotsiksi, sen voi aivan hyvin suorittaa suomeksi.
Kaksikielisen tutkinnon aloittaminen ei sido mihinkään, mutta sen suorittaminen on tietysti hyödyllistä ja tuo varmasti lisäarvoa tutkinnolle ja etua tulevaisuuden työllistymisen kannalta. Opettajat ja professorit myös neuvovat tutkintoon liittyvisä asioissa ja kielenopettajan puoleen voi koska tahansa kääntyä kysymyksissä. Kaksikielistä tutkintoa kehitetään koko ajan, ja uskon, että ruotsinkielisen opetuksen ja tenttimateriaalin määrää tullaan lisäämään, mikä helpottaa opiskelijan työmäärää.